Ähtärin eläinpuiston eläinten ylläpidosta vastaavan Vieraile ja välität -yhdistyksen tämänhetkiset varat riittävät kattamaan eläinten hoitokulut noin tammikuun loppuun saakka.

Työntekijöiden perustama yhdistys osti konkurssiin hakeutuneen eläinpuiston rakennukset ja eläimet eurolla lokakuussa.

Yhdistyksen tavoite on huolehtia eläimistä siihen asti, kunnes toiminnalle löytyy jatkaja tai eläimille uudet kodit.

– Meillä oli muutama päivä työsuhdetta jäljellä, kun tuli tieto, että jotain täytyy tehdä tai muuten eläimille ei käy hyvin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, eläinpuiston entinen intendentti Marko Haapakoski.

Pysyvää ratkaisua eläinpuistolle etsitään koko ajan.

Nyt aika sen löytämiseen on kuitenkin käymässä vähiin, sillä yhdistyksellä tällä hetkellä koossa olevat lahjoitusvarat riittävät eläinten ylläpitoon vain noin kuukaudeksi.

– Toivotaan, että rahankeräys tuottaa tulosta ja eläintenhoitoa voidaan jatkaa pidempään, Haapakoski sanoo.

Noin 150 eläimen ylläpito maksaa 60 000 euroa kuukaudessa, ja rahoitus on toistaiseksi kerätty lahjoituksina.

Lisäksi paikallisilta tuottajilta on saatu esimerkiksi heinää ja juureksia eläimille.

Toivosta konkurssiin

Vielä viime kesäkuussa Ähtärissä uskottiin hyvään lomakauteen. Lopulta muun muassa pitkäksi venynyt helle pitikin ihmiset muualla kuin puiston poluilla.

Konkurssiin puisto hakeutui syksyllä vain viikkoja yrityssaneerauspäätöksen jälkeen.

Ähtäristä on jo siirretty pois joitakin eläimiä, ja esimerkiksi silmälasikarhu-Tao ei saanutkaan jo tuleviksi sovittuja lajitovereita seurakseen konkurssin takia.

Tällä hetkellä Vieraile ja välität -yhdistyksellä ei ole sovittuna eläinten siirtoja, mutta osalle eläimistä on tiedossa paikat, joihin ne saadaan tarvittaessa kuljetettua nopeastikin.

– Jossain vaiheessa meidän täytyy tehdä päätös siitä, että eläimiä ruvetaan siirtämään pois isommassa määrin, Haapakoski sanoo.

”Ei samalla tavalla rahan kumartamista”

Eläinpuiston eläimistä huolehtii tällä hetkellä 2–3 palkattua eläintenhoitajaa joka päivä. Lisäksi ovat työtä vapaaehtoisina ja palkatta tekevät, kuten Marko Haapakoski ja eläinpuiston entinen eläintenhoitaja Tiina Sarkkinen.

Sarkkinen muistuttaa, että entisten työntekijöiden yhdistys on perustettu voittoa tavoittelemattomaksi, eikä suurisuuntaiseen toimintaan.

Hän myöntää, että olisi kuitenkin aika mahtavaa, jos viivan alle jäisi yhdistyksenkin toiminnasta jotain.

– Jos joskus tulisi voittoa, voitaisiin se laittaa lajien- ja luonnonsuojeluun. Tärkeisiin asioihin, eikä kenenkään omaan taskuun.

Sarkkisen haave on, että eläinpuistotoiminta saataisiin säätiöitettyä.

– Säätiötoiminta tarkoittaisi sitä, että ei olisi samalla tavalla rahan kumartamista. Silloin toiminta painottuisi lajiensuojeluun ja pääasia olisi eläinten hyvinvointi.

Hän muistuttaa, että ilman yhdistyksen väliintuloa eläimiä olisi voitu joutua lopettamaan jo syksyllä.

– Jos eläinpuisto loppuu, niin eläinpuisto loppuu, mutta ei ihmisten taloudellisten kämmäilyjen takia tarvitsisi tappaa terveitä eläimiä.

Tiina Sarkkinen kritisoi eläinpuiston aiemman johdon päätöksiä osin ”suuruudenhulluiksi”.

– Olo on jossain määrin helpottunut päästyämme vanhasta johdosta eroon. Se lisää toivoa, jos vaikka päätökset olisivat erityyppisiä jatkossa.