Viisi Ylen kirjeenvaihtajaa avaa tässä jutussa, mitä haasteita heidän asemapaikoissaan on vuonna 2026. Juttu käsittelee Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Saksan ja Ruotsin näkymiä uutena vuonna.
Ulkopolitiikka voi tulla Trumpille yhä tärkeämmäksi
WASHINGTON Yhdysvalloissa Donald Trump lähtee presidenttikautensa toiseen vuoteen heikentyneenä kautensa ensimmäisten kuukausien voimasta.
Trumpin kansansuosio on junnannut kesästä lähtien sitkeästi reilun 40 prosentin tuntumassa. Se ei ole vielä surkea lukema, mutta Valkoinen talo ei löytänyt syksyn aikana keinoja kannatuksen kääntämiseksi kunnolla nousuun.
Marraskuussa 2026 käydään välivaalit, joten kongressin republikaanit joutuvat ottamaan presidentistä etäisyyttä, jos Trumpin kannatus pysyy alhaisena. Demokraatit lähtevät selvinä ennakkosuosikkeina nappaamaan loppuvuodesta edustajainhuoneen enemmistön takaisin itselleen. Se rajoittaisi Trumpin valtaa.
Trumpin hallinnossa riittää taatusti kohuja ja käänteitä tänä vuonnakin, mutta sisäpolitiikassa suuria tavoitteita lakipakettien läpiviemiseksi ei ole. Sen sijaan Trump näyttää vanhetessaan kiinnostuvan jatkuvasti enemmän ulkopolitiikasta. Presidentti saa johtaa sitä hyvin itsenäisesti.
Mitä sidotummat kädet Trumpilla on ensi vuonna kotimaan politiikassa, sitä useammin hänen voi odottaa puuttuvan maailman asioihin, jotka ovat juuri sillä hetkellä hänelle kiinnostavimpia.
Voisiko Venäjä jo tehdä paluun?
MOSKOVA Kilpahiihtäjien pääsy 2026 talviolympialaisiin on herättänyt Venäjällä kysymyksen maan ulkosuhteista laajemminkin. Mitä jos Venäjä alkaisi palata kansainvälisiin ympyröihin?
Kynnyskysymyksenä on se, mitä Ukrainassa tapahtuu. Yksi Venäjän ehdoista rauhalle ovat länsimaissa jäädytetyt venäläisten varat.
Niitä on vähintään 255 miljardin euron arvosta, mahdollisesti yli 300 miljardia. Noin kaksi kolmasosaa varoista on Belgiassa arvopapereiden hallinnointiin ja kauppaan erikoistuneessa Euroclear-yhtiössä.
Vastaavaa varojen jäädyttämistä ei ole maailmanhistoriassa aiemmin nähty. Sen takia asia ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi Saudi-Arabia on uhannut vetää omat sijoituksensa pois Euroopasta, mikäli varoja aletaan käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen ilman uutta, kattavaa kansainvälistä sopimusta.
Suurin osa venäläisvaroista on lähtöisin maan keskuspankista. Noin 50 miljardia euroa on länsimaiden pakotteiden piiriin joutuneiden venäläisten yritysten ja yksityishenkilöiden sijoituksia. He haluavat takaisin rahansa, huvilansa ja loistojahtinsa, joista eivät ole päässeet nauttimaan neljään vuoteen.
Jatkuuko Trumpin ja Xin ”bromance”?
PEKING Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saivat loppuvuonna 2025 suhteensa vahvalle bromance- eli mieskaveruustasolle.
Tiedossa on kivoja reissuja, kun kummankin on määrä tehdä valtiovierailu toisensa luo tänä vuonna.
Lisäksi Yhdysvallat järjestää Miamissa G20-maiden huippukokouksen ja Kiina Shenzhenissä APECin huippukokouksen.
Kaverisuhteeseen luovat painetta Trumpin arvaamattomuus ja Yhdysvaltain toiminta liittolaistensa kanssa Kiinan lähialueilla.
Yhdysvaltain uusi turvallisuusstrategia ei pidä Kiinaa samanlaisena uhkana kuin aiemmat strategiat.
Kiinan on kuitenkin vaikea luottaa Trumpin tahtoon purkaa tulleja ja muita rajoitteita keskinäisestä kaupasta. Siksi Kiina pyrkii vuonna 2026 entistä määrätietoisemmin eroon riippuvuuksistaan Yhdysvalloista esimerkiksi sirujen tuotannossa.
Yhdysvaltain liittolaisia Aasiassa huolestuttaa se, että Trump vaikuttaa ostaneen Xi tavoitteen moninapaisesta maailmasta.
Trumpin Yhdysvallat vetäytyy kuoreensa, muuttaa ja hylkää perinteisiä liittolaissuhteita, jotka ovat tukeneet länsikeskeistä maailmaa toisesta maailmansodasta lähtien.
Kiina voi kokeilla, olisiko vuosi 2026 vihdoin se, jolloin se saa Yhdysvaltain presidentin sanomaan, että tämä ei tue Taiwanin itsenäisyyttä.
Saksan kohtalonkysymys on talous
BERLIINI Miten asiat ovat voineet päästä tähän pisteeseen Saksan taloudessa? Sitä Euroopan suurimmassa maassa nyt kysellään. Saksalainen tehokkuus näyttää olevan muisto vain, eikä parannusta ole näköpiirissä.
Ennusteet vuodelle 2026 näyttävät pientä kasvua. Se syntyy valtion velkaohjelmilla muun muassa puolustuksen kohentamiseksi.
Mittelstandit eli pienet ja keskikokoiset yritykset ovat luoneet Saksan talouden menestystarinan. Nyt nekin ovat apeissa tunnelmissa ja investoivat yhä enemmän ulkomaille. Valituksen aiheita on paljon: huono tiestö ja datayhteydet, korkeat työvoima- ja energiakustannukset, ylisääntely, kova verotus. Saksaan investoiminen ei yrittäjien mielestä enää kannata.
Autotehtaat takertuvat vanhaan teknologiaan eli bensalla käyvien autojen valmistukseen, kun kiinalaiset valtaavat markkinoita sähköautoillaan.
Jos valtava velanotto puolustuksen ja infrastruktuurin kohentamiseksi ei piristä Saksan taloutta lähikuukausina, kituminen vetänee alas myös Suomen taloutta.
Ruotsi kiihdyttää kohti vaaleja – kysymys ruotsidemokraateista taas pöydällä
TUKHOLMA Ruotsissa alkava vuosi on vaalivuosi. Siitä näkyy jo merkkejä. Puolueet asettelevat itseään lähtötelineisiin ensi syyskuun valtiopäivävaaleja varten.
Pääministeri Ulf Kristerssonille vuosi 2025 ei ollut kaksinen. Ruotsi on jäänyt kansainvälisillä kentillä naapurimaidensa varjoon Suomen presidentti Alexander Stubbin ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin ottaessa tilaa ja näkyvyyttä.
Pääministeri lähtee vaaleihin takamatkalta. Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan oppositiossa oleva punavihreä blokki voittaisi, jos vaalit pidettäisiin nyt. Hallitus ja sen tukipuolueena toimiva ruotsidemokraatit saisivat noin 45 prosenttia äänistä.
Yksi merkittävä kysymys vaaleissa tulee jälleen pyörimään maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien ympärillä. Tällä hetkellä puolue on toiseksi suosituin sosiaalidemokraattien jälkeen.
Ruotsidemokraatit on ilmaissut, ettei se aio enää tyytyä tukipuolueen rooliin, vaan vaalien jälkeen sen paikka on joko hallituksessa tai oppositiossa. Muilla blokin puolueilla on edessään tuttu kysymys: ollaanko tällä kertaa valmiita samaan hallitukseen laitaoikeistolaisen puolueen kanssa? Osa on jo vastannut kieltävästi.