Ensimmäinen syyskuuta vuonna 2022 venäläiset Andrei ja Julia saapuivat kahden lapsensa kanssa lomalle Suomeen. Tarkoitus oli viipyä muutama viikko ja viettää aikaa Andrein Suomessa asuvan äidin kanssa.

Loma muuttui yli kolmen vuoden pituiseksi turvapaikanhauksi. Nyt perhettä odottaa käännytys Venäjälle.

Tilannetta mutkistaa se, että Julia odottaa perheen kolmatta lasta. Raskaus on ollut vaikea.

Andrei ja Julia eivät ole haastateltavien oikeat nimet. Yle ei kerro heidän nimiään tai asuinpaikkaansa, sillä jutussa julkaistavat tiedot voivat saattaa heidät vaaraan Venäjällä. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.

Liikekannallepano sai hakemaan turvapaikkaa

Andrein ja Julian loman lähestyessä loppuaan Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen, välittömästi alkavan liikekannallepanon. Ainakin 200 000 venäläistä pakeni maasta viikossa.

Andrei kertoo, että myös hän pelkäsi joutuvansa sotimaan Ukrainaan. Hän vastustaa Ukrainan sotaa. Andrein isä on ukrainalaistaustainen.

– Se on hirveä asia. Kuinka voi hyökätä omia veljiään vastaan?

Andrei ja Julia kuvaavat olleensa vaikean päätöksen edessä.

– Kukaan ei ymmärtänyt, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Olimme hämmentyneitä. Meidän oli joko palattava Venäjälle, mistä monet samaan aikaan pakenivat, tai sitten otettava toisenlainen askel, Andrei sanoo.

Paluun sijaan he menivät poliisiasemalle ja jättivät turvapaikkahakemuksen. Yle on nähnyt perheen turvapaikka-asiakirjat.

Kielteinen turvapaikkapäätös suurimmalle osalle venäläisistä

Andrein ja Julian tavoin toimi myös moni muu. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 1 300 venäläistä haki turvapaikkaa Suomesta Putinin julistaman liikekannallepanon ja vuoden 2025 marraskuun välillä.

Maahanmuuttovirasto odotti EU:n yhteistä päätöstä liikekannallepanoa paenneista. Kun sitä ei tullut, virasto valmisteli oman ohjeistuksen. Se valmistui huhtikuussa 2024. Liikekannallepanoa tai asepalvelusta turvapaikkaperusteena on arvioitu päätöksissä tämän jälkeen.

Viime vuoden aikana marraskuun loppuun mennessä Maahanmuuttovirasto teki päätöksen 729 venäläisen turvapaikanhakijan asiassa. Päätöksistä runsaat 60 prosenttia, eli 447, oli kielteisiä.

Vajaat 25 prosenttia eli 181 päätöstä oli myönteisiä. Loput jätettiin tutkimatta tai raukesivat.

Lähiaikoina Suomi tulee siis käännyttämään satoja venäläistä turvapaikanhakijoita.

Myös Andrei ja Julia lapsineen saivat käännytyspäätöksen ja kahden vuoden maahantulokiellon.

Virasto ei katso olevan perusteltua syytä uskoa, että Andrei joutuisi ”liikekannallepanon perusteella määrätyksi armeijapalvelukseen ja näin ollen toimimaan vastoin maailmankatsomustaan”.

Nelikymppinen Andrei sai aikoinaan Venäjällä vapautuksen armeijasta terveyssyistä. Hän kuuluu Venäjän armeijan kelpoisuuskategoriaan V. Yle on nähnyt Andrein sotilaskortin.

Maahanmuuttovirasto tulkitsee, että Andrei on vapautettu rauhanajan palveluksesta, mutta hän on palveluskelpoinen sota-aikana.

Andrei pitää mahdollisena, että Venäjällä hänet voitaisiin tällä hetkellä määrätä asevoimiin.

Venäläisen sopimussotilaiden rekrytointisivuston mukaan kelpoisuusluokkaan V kuuluville ei anneta kutsuntailmoitusta, vaan heidät määrätään reserviin. Heitä voidaan myös ottaa sopimussotilaiksi Ukrainaan.

Medialähteiden mukaan on viitteitä siitä, että ulkomailta turvapaikkaa hakeneet venäläiset saattavat joutua Venäjällä asevoimiin.

Joulukuussa Yhdysvalloista Moskovaan palautetuista 64 venäläisestä turvapaikanhakijasta kaikki miehet, myös iäkkäät, saivat värväysilmoituksen armeijan edustajilta heti saapuessaan Venäjälle, kertovat yhdysvaltalaismedia The Insider ja venäläinen Novaja Gazeta.

Päätös viipyi yli kaksi vuotta, perhe juurtui Suomeen

Lain mukaan Maahanmuuttoviraston on tehtävä päätös turvapaikasta kuudessa kuukaudessa tai viimeistään 21 kuukauden kuluessa.

Andrein ja Julian perhe odotti ensimmäistä päätöstä yli 24 kuukautta.

Yhteensä hakuprosessi valituskierroksineen kesti yli kolme vuotta.

Pariskunnan mukaan heidän perheensä juurtui Suomeen odottaessaan viranomaisten päätöksiä.

He asuivat aluksi Andrein äidin kaksiossa, myöhemmin vuokra-asunnossa. Lapset pääsivät päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin ja oppivat suomen kielen. Andrei löysi keikkatöitä. Hän ja Julia oppivat suomea ja saivat suomalaisia ystäviä.

Nyt Andreille on tarjottu työpaikkaa suomalaisessa yrityksessä. Yle on nähnyt työtarjouksen.

Pariskunnan lapset ovat tällä hetkellä alakoulussa. Vanhempien mukaan nuorempi ei muista Venäjältä juuri mitään.

– Lapset ovat integroituneet Suomeen syvästi, Andrei sanoo.

”Lapsi sanoo sen, mitä ajattelee”

Samaan aikaan tilanne Venäjällä synkkeni. Suomen ja Venäjän suhteet huononivat. Venäläinen yhteiskunta militarisoitui.

Perheen esikoisen entisessä koulussa Venäjällä lapset harjoittelevat aseiden kasaamista ja tapaavat Ukrainassa taistelleita sotilaita. Yle on nähnyt koulun julkaisemia somepostauksia aiheista.

– Lapsia on mahdotonta sijoittaa tuollaiseen ympäristöön sen jälkeen, kun he ovat saaneet ilmaista ajatuksiaan vapaasti Suomessa, Andrei sanoo.

Katso, minkä Andrei ja Julia pelkäävät lapsiaan odottavan Venäjällä, ja mitä he kertovat lasten arjesta Suomessa:

Molemmat lapset vastustavat Venäjän hyökkäyssotaa ja tukevat Ukrainaa avoimesti. Esikoinen on esiintynyt julkisesti esimerkiksi laulaen Ukrainaa tukevia lauluja. Vanhemmat pelkäävät, että Venäjällä lasten suorapuheisuus saattaa perheen vaaraan.

– Aikuinen pystyy hillitsemään itseään ja vaientamaan itsensä, lapsi ei. Hän sanoo sen, mitä ajattelee, Julia sanoo.

Andrei ja Julia pelkäävät, että lapset otetaan Venäjällä huostaan vanhempien sodanvastaisuuden vuoksi.

Turvapaikkahakemuksen liitteenä toimitetun sosiaalityöntekijän lausunnon mukaan ”lasten edun mukaista on, että lapset saisivat jatkaa elämäänsä Suomessa.” Yle on nähnyt lausunnon.

Maahanmuuttoviraston mukaan Julia ja Andrei lapsineen ovat ”oleskelleet Suomessa vasta vähän aikaa ja siten lasten siteet painottuvat kotimaahan”.

Maahanmuuttoviraston johtava asiantuntija Matias Kallio pitää päätösten laittoman pitkäksi venynyttä odotusaikaa ”hyvin valitettavana”.

– Maahanmuuttovirasto pahoittelee todella paljon tätä pitkittynyttä asian käsittelyä, Kallio sanoo.

Muodostaako päätöksen odottamisen aikana tapahtunut kotoutuminen Suomeen turvapaikanhakijoille uhan Venäjällä?

Kallio ottaa kantaa yleisellä tasolla.

– Hakijoiden yksilöllinen tilanne käydään läpi ja joissain tapauksissa, jos tilanne on Suomessa olon aikana muuttunut, se ilman muuta otetaan huomioon, hän sanoo.

Andrein ja Julian päätökseen virasto kirjasi, että sen Venäjän maatietokannasta ”ei löydy viitteitä, että pelkästään turvapaikanhaku ulkomailla aiheuttaisi vainon vaaraa”.

Käännytys Venäjälle minä päivänä tahansa

Andrei, Julia ja lapset voidaan palauttaa koska tahansa.

Usein venäläisiä turvapaikanhakijoita palautetaan Turkin kautta, kertoo poliisitarkastaja Janne Lepsu poliisihallituksesta.

Julia ei usko kestävänsä matkaa. Hän on kuudennella kuulla raskaana. Raskauden aikana hän on pyörtyillyt ja kärsinyt alhaisista rauta-arvoista.

Hän on ollut julkisen terveydenhuollon osastohoidossa useita kertoja muun muassa nesteytyksessä ja rautainfuusioissa. Yle on nähnyt terveysviranomaisten kirjauksia Julian voinnista ja ollut paikalla yhden hoidon aikana.

Katso videolta Julian näkemyksiä käänytyksestä raskaana ollessa:

– En pysty edes liikkumaan kaupungilla. Pelkään, että käännytyksen tuoma stressi vaikuttaa lapseen ja että menetän hänet.

Poliisihallituksen Lepsun mukaan raskaus ei estä palauttamista. Pitkälle edenneen raskauden vuoksi palautus voidaan siirtää synnytyksen jälkeiseen aikaan.

Perhe on viime viikolla hankkinut naistentautien erikoislääkäriltä lausunnon, jonka mukaan Julia ei ole tällä hetkellä matkustuskelpoinen ja raskautta olisi suositeltavaa jatkaa suomalaisen äitiyshuollon piirissä. Yle on nähnyt lausunnon. Perhe ei vielä tiedä, vaikuttaako lausunto käännytyksen ajankohtaan.

Lapsiperheitä palauttaessaan poliisi pyrkii Lepsun mukaan huomioimaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmat ”viimeisen päälle”.

Lapsiperhekään ei Lepsun mukaan voi kieltäytyä palaamasta.

– Ihmisten täytyy noudattaa Suomen viranomaisten päätöksiä. Viime kädessä käytetään voimatoimia, sanoo Lepsu.