Kuntien valmiussuunnitelmat joutuivat kunnon testiin, kun Hannes-myrsky pyyhki yli läntisen Suomen joulupyhien jälkeisenä lauantaina.

Osa kunnista reagoi nopeasti. Esimerkiksi Evijärvi tarjosi tilojaan lämmittelyyn heti myrskyn jälkeisenä päivänä.

Osa taas havahtui avun ja tiedon tarpeeseen hitaasti, jopa useita päiviä myrskyn jälkeen. Se herätti asukkaissa suuttumusta ja hätää.

Ähtärin kaupunki päätyi peräti pyytämään sosiaalisessa mediassa anteeksi, että tiedotti myrskyyn liittyvistä asioista virallisesti vasta uudenvuodenaattona.

– Otetaan tästä opiksi vastaisuudessa, viestitti Ähtäri.

Monet pohjalaiskunnat aikovatkin parantaa valmiussuunnitelmiaan.

Vääränlaista tietoa liian myöhään

Moni kunta myöntää, että tiedottamisessa on parantamisen varaa.

Laajoista sähkökatkoista kärsinyt keskipohjalainen Veteli avasi tilojaan kuntalaisille melko alkumetreillä, mutta tiedottaminen meni vihkoon, sanoo kunnanjohtaja.

– Viestinnässä ja ihmisten rauhoittelussa epäonnistuttiin. Olisi heti pitänyt tarjota ihmisille tahoja, joiden puoleen kääntyä, myöntää Eija Kellokoski-Kari.

Yksi maan pahimmista sähkökatkoalueista oli Kokkola. Kaupunginjohtaja Stina Mattilan mukaan kaupunki tarjosi tilojaan sähköttömille liian myöhään. Tiedottamisessa onnistuttiin, mutta ajoitus oli pielessä.

– Jaoimme somekanavissa hyvinvointialueen ja alueen energiayhtiöiden tiedotteita. Se olisi pitänyt hoitaa heti.

Kruunupyyn kunta kokee myös, että suurimmat haasteet ovat tiedottamisessa. Samoin Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala näkee, että tiedonkulun parantamisessa on vielä töitä.

Myrskyn osumisessa loma-aikaan oli puolensa: esimerkiksi koulujen kiinniolo helpotti, sanoo Kauhavan kiinteistö- ja rakennuttamispäällikkö Maria Annala. Toisaalta kaupungin numeroon soittaneet saivat kuunnella automaattista lomaviestiä.

Annala pohtii, että lomaviestin sijaan suljettuun numeroon olisi voinut laittaa tiedon siitä, miten tilanteessa tulisi toimia. Myös kotisivuille olisi pitänyt saada tietoa.

– Ei hirveästi ollut osattu varautua, sanoo Annala.

Laajat tietoliikennekatkot hankaloittivat tiedon ja avun saantia entisestään.

Auttamisen mallistakin jälkipuintia

Toimintamalli poikkeuksellisessa tilanteessa puuttui monelta. Kokkola aikoo lisätä varautumissuunnitelmaansa tarkan auttamisen mallin.

– Eli missä vaiheessa tarjotaan apua tai kartoitetaan haavoittuvimpien asuinoloja, sanoo Mattila.

Myös Vetelissä varautumissuunnitelmaan on tulossa tarkennuksia.

– Heikossa asemassa olevien pärjäämistä olisi pitänyt heti lähteä kartoittamaan. Tästä otetaan nyt opiksi, sanoo Kellokoski-Kari.

Monessa kunnassa yhteistyö kolmannen sektorin ja tavallisten kuntalaisten kanssa osoitti voimansa. Etenkin maaseudulla vapaaehtoiset tarjosivat apua sähköttömyydestä kärsineille.

– Ihmiset ovat välittäneet naapureistaan ja tuttavistaan ja auttaneet toisiaan. Kristiinankaupungissa avattiin ainakin yksi kylätupa, jotta ihmiset pystyivät lataamaan puhelimiaan, sanoo Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall.

Kuntalaisillakin vastuunsa

Moni kunta toivoo toisaalta, että ihmiset hoitaisivat kotivaran kuntoon. Tätä korostavat niin Kokkolan, Kristiinankaupungin kuin Vetelin johtajat.

– Terveiden ihmisten kuuluu pärjätä 72 tuntia kriisitilanteessa ennen kuin yhteiskuntaa huudetaan apuun. Suurkriisissä voimavarat on keskitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin, sanoo Eija Kellokoski-Kari.