Mihin presidentti Donald Trumpin öljynhimo johtaa Yhdysvaltoja?

Tätä maailma nyt kysyy.

Venezuelan vallanvaihdon yhteydessä Trump puhui varsin suorasukaisesti siitä, että öljy oli keskeinen motiivi iskulle.

Operaation jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Trump käytti 19 kertaa sanaa 'öljy', muttei puhunut kertaakaan demokratiasta, vaikka diktaattori Nicolás Maduron syrjäyttäminen oli operaation näkyvin osa.

– Trump toi öljymotiivia esiin suorastaan riemastuttavan avoimesti. Viesti oli, ettei tämä operaatio Yhdysvalloille paljon maksa, kun Venezuelasta saadaan öljyä, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

– Tällaista interventiota, jossa on imperialismin tai kolonialismin kaikuja, ei ole pitkään aikaan tullut esille, hän jatkaa.

Heti perään Trump toisti haluavansa Grönlannin Yhdysvaltojen haltuun.

Venezuelalla on arvioitu olevan maailman suurimmat öljyvarat. Grönlannin jääpeitteen alla piileviä esiintymiä ei edes tunneta, mutta ne arvioidaan merkittäviksi.

Yhdysvallat hyötyy halvasta öljystä ja vahvistaa mahtiaan

Trumpin puhetta ei kannata kuitenkaan lukea yksioikoisesti. Siitä ei voi suoraan päätellä, että Venezuelaan mentiin vain öljyn perässä, Teivainen sanoo.

– Syitä oli varmasti monia. Kiinan patoaminen, öljy, huumeet, diktatuurin syrjäyttäminen, hän luettelee.

Öljyn korostaminen voi olla puheenpartta, joka on suunnattu omille kannattajille.

– Yhtenä tavoitteena voi olla kotimaan MAGA-jengin tyynnyttely. Että tämä operaatio maksaa itse itsensä, kun saadaan halpaa öljyä, älkää vain ajatelko, että sotken Yhdysvallat jonkin kaukaisen maan konfliktin suohon, Teivainen analysoi.

MAGA on lyhenne sanoista Make America Great Again eli ”tehdään Amerikasta jälleen suuri”, joka on Trumpin ja hänen kannattajiensa iskulause.

Trump hakee Venezuelan öljyllä ”hyvää diiliä”, uskoo Nordea-pankin ilmastoasiantuntija Matti Kahra. Hän seuraa muun muassa Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa.

Kahra huomauttaa, että Venezuelalla on noin 150 miljardin euron edestä selvittämättömiä velkoja, joista valtaosa Yhdysvaltoihin eri yhtiöille ja sijoittajille. Trump voi ajatella, että velkoja ikään kuin kuitataan öljydiileillä.

Lisäksi venezuelalainen öljylaatu on raskasta, sellaista jota Meksikonlahdella toimivat yhdysvaltalaiset jalostamot ovat tottuneet käsittelemään.

– Tätä voi katsoa puhtaasti taloudellisena yhtälönä ja Amerikka ensin -diilinä, Kahra sanoo.

Jos öljyntuotanto lisääntyy, se pitää osaltaan öljyn maailmanmarkkinahintaa halpana. Samalla Yhdysvallat voi blokata Kiinaa ja Venäjää pois Venezuelasta.

Eli Yhdysvallat hyötyy halvasta öljystä ja voimistaa samalla mahtiaan?

– Kyllä, Kahra vastaa.

Trump kääntää kehitystä, mutta aurinkovoima jyllää Yhdysvalloissakin

Julkisuuden kautta voi tulla kuva, että Yhdysvallat olisi lisäämässä rutkasti fossiilisen energian käyttöä.

Trumpin johdolla Yhdysvallat on irtoamassa linjauksesta, jonka mukaan kasvihuonepäästöt ovat uhka kansanterveydelle ja ympäristölle. Liittovaltion maita avataan öljynporaukselle. Trump leikkaa vihreän siirtymän tukia ja maan energiaministeri Chris Wright kiertää maailmalla julistamassa, että fossiilista energiaa sopii käyttää niin paljon kuin lystää.

Totuus on kuitenkin kirjavampi: viime vuonna peräti 93 prosenttia sähköntuotannon investoinneista meni Yhdysvalloissa uusiutuviin energianlähteisiin, Kahra sanoo.

– Investoinnit menivät lähinnä aurinkoon ja akkuvarastoihin. Se on kaikkein halvin ja nopeimmin asennettava yhdistelmä.

Jopa konservatiivinen öljyosavaltio Texas rakentaa vauhdilla lisää aurinkovoimaloita. Viime vuonna Texasissa aurinkovoima meni ohi hiilivoimasta sähköntuotannossa.

Kokonaisuutena yksi käännekohta nähtiin viime vuoden maaliskuussa. Silloin puhtaalla energialla tuotettiin ensi kertaa yli puolet Yhdysvaltain sähköstä, 50,8 prosenttia.

Vuositasolla osuus on runsaat 40 prosenttia ja lisääntyy hitaammin kuin Euroopassa, kuten yllä oleva grafiikka näyttää.

Kahra on vakuuttunut, että uusiutuvan energian osuus lisääntyy jatkossakin.

– Pohjalla olevaa taloudellista yhtälöä on vaikea muuttaa. Aurinkosähkö on monissa osavaltioissa halvin ja nopein tapa rakentaa uutta kapasiteettia, Kahra sanoo.

Iso lisäys öljyntuotantoon vaatisi vuosia ja kymmenien miljardien dollarien investoinnit.

Mutta Trumpin toimet kyllä kääntävät kurssia, hän jatkaa. Öljyn kilpailukyvyn parantaminen voi hidastaa uusiutuvan energiantuotannon kasvua merkittävästikin ja antaa fossiilisille polttoaineille jatkoaikaa.

– Vallalla on ikään kuin kaksi todellisuutta. Tapahtuu hyviä ja huonoja asioita yhtä aikaa, Kahra tiivistää.

Tekeekö öljy comebackin, ja jos, mihin se johtaa?

Tekeekö öljy siis paluun, comebackin?

– Onhan se jo tehnyt. Drill baby drill, maailmanpolitiikan professori Teivainen viittaa Trumpin lentävään lauseeseen.

– Mutta en lähtisi liioittelemaan tätä comebackiä, hän jatkaa.

Yhdysvallat on lisännyt öljyntuotantoaan merkittävästi. Näin on tapahtunut jo vuosia, myös edellisen presidentin Joe Bidenin kaudella. Tavoitteena on, että amerikkalaisille riittää halpaa öljyä niin pitkään kuin sitä tarvitaan.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tilastojen mukaan yhdysvaltalaisen raakaöljyn tuotanto lähes kolminkertaistui vuosina 2008–2024. Mutta tuotannon lisäys on kasvattanut lähinnä omavaraisuutta ja vientiä, ei niinkään kulutusta.

IEA:n mukaan Yhdysvalloissa käytetty raakaöljy oli vuonna 2024 jo 87-prosenttisesti sen itse tuottamaa.

Tässäkin asiassa Trump on ennen kaikkea kauppamies, Kahra uskoo. Hän haluaa kaikkea halvalla – öljyä siksi, että kansalaiset voisivat ajella mahdollisimman halvalla.

– Trump haluaa, että polttoaine on mahdollisimman halpaa amerikkalaiselle kuluttajalle, Kahra arvioi.

Tieliikenne sähköistyy ympäri maailmaa kovaa vauhtia, ja vaikka Yhdysvallat on sähköautoilun mullistaneen Teslan kotimaa, se on kehityksessä takamatkalla.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus uusista autoista oli Yhdysvalloissa vain kymmenen prosenttia vuonna 2024. Euroopassa luku oli yli 20 prosenttia ja Kiinassa noin 50 prosenttia.

Öljyn vuoksi on sodittu paljon, mutta nyt pinnalla ovat maametallit

Kamppailu öljystä on maailmanhistoriassa johtanut usein konflikteihin. Onko edessä uusien öljysotien – kenties viimeisten – aika?

Öljyn konfliktiherkkyys ei ole kadonnut mihinkään, professori Teivainen sanoo. Mutta yhä kiihkeämmin kamppaillaan kriittisistä maametalleista.

– Se on hallinnut uuteen teknologiaan liittyvää keskustelua. Öljy on vanhemman teknologian voiteluaine ja useimpien arvioiden mukaan väistymässä, Teivainen sanoo.

Teivaisen mukaan on esimerkiksi hyvin kyseenalaista, haluavatko yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt todella laittaa miljardeja dollareita rapistuneen venezuelalaisen infrastruktuurin korjaamiseen.

– Öljyn suhteellinen arvo on aiempaa vähäisempi. Vaikka Trumpin politiikka potkisi öljylle pienen comebackin, se ei syrjäytä keskustelua maametalleista.

Muokkaus 13.1.2026 klo 9.50: korjattu lauseen ”Trumpin johdolla Yhdysvallat on irtoamassa linjauksesta, jonka mukaan kasvihuonepäästöt ovat uhka kansanterveydelle ja ympäristölle” sanamuotoa.