Kuluttajien kannattaa olla tarkkana, kun verkkokaupan nimessä mainitaan Helsinki.

Digihuijauksiin perehtynyt ICT-asiantuntija Mika Pöyliö löysi netistä viime syksynä yli 30 Helsinki-päätteistä huijaussivustoa. Suurin osa niistä on sittemmin suljettu, mutta kymmenkunta edelleen toiminnassa.

– Toki on myös paljon ihan aitoja helsinkiläisiä kivijalkaliikkeitä, joiden verkko-osoitteessa ja nimessä on sana Helsinki, Pöyliö muistuttaa.

Pöyliö otti yhteyttä Yleen nähtyään jutun Aino Helsinki -nimisestä verkkokauppahuijauksesta. Useat ihmiset ovat tilanneet tuotteita verkkokaupasta ja luulleet asioivansa Helsingissä toimivan Aino-liikkeen kanssa. Todellisuudessa tuotteet on valmistettu Kiinassa.

Valesivustoissa useita yhtäläisyyksiä

Aino Helsinki -sivusto muistuttaa Pöyliön mukaan hyvin paljon hänen verkosta löytämiään huijaussivustoja.

Yhteistä on, että kaikki sivustot on luotu Shopify-alustalla, joilla verkkokaupan pystyttäminen on Pöyliön mukaan helppoa.

Hänen mukaansa sivustot vaikuttavat tekoälyn avulla tehdyiltä. Niiden kautta myydään Kiinassa valmistettua tavaraa – moninkertaisella hinnalla. Sivustoilla kerrottavat tarinat ovat usein tunteisiin vetoavia.

– Mitään takeitahan ei ole, että asiakas edes saa tilaamansa tuotteen. Nettikeskustelujen perusteella tuotteet eivät useinkaan vastaa tuotekuvauksia tai laatu on ollut luokatonta, Pöyliö kuvailee.

Hän ilmoitti löytämistään valeverkkokaupoista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alaiselle Kyberturvallisuuskeskukselle ja myös Shopify-alustalle.

Helsinkiin viittaavien verkkokauppojen lisäksi Pöyliö löysi kahdeksan huijaussivustoa, joiden nimessä oli sana ”putiikki”. Sivustot eivät ole enää toiminnassa.

– Sivustoja on hyvin helppo tehdä nykyaikaisilla työkaluilla. Kun nimeen liitetään Helsinki, putiikki tai vastaava, kohdistetaan sivusto suomalaisille ja luodaan luotettava mielikuva, Pöyliö pohtii.

Saman on huomannut Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola. Suomessa huijaussivustojen verkkotunnukset päättyvät usein johonkin Suomeen viittaavaan.

– Kuten tunnetun yrityksen nimeen tai ihan vain Suomi tai Helsinki. Paikallisuudella pyritään lisäämään tunnetta sivuston luotettavuudesta, Kokkola sanoo.

Kesällä Yle uutisoi, miten NaavaTurku-verkkokauppa markkinoi itseään turkulaisena kivijalkaliikkeenä, mutta vaatteet tulivat Kiinasta.

Kyberturvallisuuskeskus sulkenut satoja sivustoja

Kyberturvallisuuskeskus sulkee vuosittain Suomessa satoja verkkosivustoja, joihin liittyy epäilyttävää tai rikollista toimintaa.

– Joukossa on valeverkkokauppoja ja huijaussivustoja, joita käytetään muun muassa pankkitunnusten kalasteluun, sanoo Kokkola.

Suljettavien verkkotunnusten määrä vaihtelee viikoittain. Esimerkiksi viime syksynä Black Friday -tarjousten aikana suljettiin enemmän ajankohtaa hyödyntäviä kalastelusivustoja.

Kyberturvallisuuskeskus pystyy sulkemaan suoraan fi-loppuiset sivustot, mutta com-loppuisten, Suomen rajojen ulkopuolelle sijoittuvien sivustojen sulkemiseen tarvitaan paikallisten viranomaisten tai sivustoa ylläpitävän palveluntarjoajan apua.

– Huijaussivustoja putkahtelee jatkuvasti uusia ja vanhoja suljetaan. Ne voidaan laittaa pystyyn nopeasti, ja muutamassa päivässä ne voivat jo olla poissa, Roni Kokkola sanoo.

Poliisin mukaan suomalaisilta huijattiin verkossa eri tavoin vähintään 84 miljoonaa euroa viime vuonna. Se oli peräti 70 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan huijaukset ovat niin yleisiä, että kuluttajien luottamus verkko-ostamiseen on rapistunut. Euroopan komission selvityksen mukaan liki puolet kuluttajista on törmännyt verkkohuijauksiin.