Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on pudonnut alle puoleen Uudenmaan maakunnan asukkaista.
Kirkon jäsenmäärä laskee myös valtakunnallisesti, ja kirkko ennustaa laskun jatkuvan edelleen.
Helsingissä kirkkoon kuuluvien osuus painui alle puoleen kaupunkilaisista jo alkuvuonna 2021. Viime syyskuusta lähtien koko Uudenmaan maakunnan tilanne on ollut sama.
Kirkosta eroaminen vilkastuu aina vuodenvaihteen alla, kun ihmiset pohtivat tulevan vuoden verotustaan.
– Saamamme palautteen perusteella ehdottomasti yleisin syy kirkosta eroamiseen on kirkollisvero tai muutoin kiristynyt taloustilanne, Tampereen vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen Jori Mäntysalo toteaa.
Vapaa-ajattelijat pyörittää verkossa eroakirkosta.fi-sivustoa. Viime vuonna evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi noin 50 000 jäsentä, mikä on Mäntysalon mukaan hyvin tavanomainen määrä.
Jatkuvasti kasvava syy kirkon vähenevään jäsenmäärään on kuitenkin se, että kirkon jäseniä kuolee enemmän kuin lapsia kastetaan seurakuntien jäseniksi.
Kirkkoon kuulumattomuus ei tarkoita uskonnottomuutta
Kirkkoon kuulumattomien määrää painaa pääkaupunkiseudulla alaspäin erityisesti vilkas maahanmuutto.
Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä muistuttaa, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomuus ei läheskään aina tarkoita uskonnottomuutta.
– Meillä on todella paljon muita kuin evankelis-luterilaisia, mutta silti kristittyjä maahanmuuttajia. Näkisin, että kristittyjen kirjo moninaistuu, vaikka evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee.
Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Juho Laatikaisen mukaan on hyvinkin mahdollista, että johonkin uskonnolliseen yhdistykseen kuuluvien osuus Uudenmaan väestöstä on huomattavasti suurempi kuin sellaisten ihmisten, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdistykseen.
Kaikkien uskontokuntien osalta kattavaa tilastotietoa ei kuitenkaan ole saatavilla.
Esimerkiksi muslimien määrää ei tilastoida kootusti. Islamia opiskelee Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan alakoululaisista 8,8 prosenttia ja yläkoululaisista 7,4 prosenttia.
Helsingin seurakuntayhtymä myy parhaillaan esimerkiksi Kampissa sijaitsevaa Hiljaisuuden kappelia taloussyistä.
Malmin seurakunta on luopunut kahdesta seurakuntakodista vuodenvaihteessa.
– Toki kun on vähemmän maksajia kirkon työlle, täytyy valita, mitä me teemme, ja erityisen kipeitä päätöksiä ovat ne, mitä emme enää tee, kirkkoherra Elina Perttilä kuvailee.
Esimerkiksi diakoniatyössä ei koskaan kysytä, kuuluuko avunhakija kirkkoon vai ei. Niin ikään sairaalasielunhoito ja perheneuvonta ovat käyttäjilleen ainakin toistaiseksi maksuttomia palveluita, oli asiakas kirkon jäsen tai ei.
– Perusajatus ja ymmärrys kirkossa on se, että me olemme kaikkia varten. Kun maksajia on vähemmän, se herättää toki kysymyksiä ja mahdollisesti palveluiden rajaamistarvetta, Perttilä pohtii.
Malmin seurakunnan kirkkoherra näkee myös hiljaisia positiivisia signaaleja kirkon suuntaan.
– Erityisesti nuoret ihmiset tuntuvat pohtivan elämän tarkoitusta ja hakevan tukea ja turvaa kirkosta. Kyllä tämä aika haastaa pohtimaan, mistä saa toivoa ja missä voi olla yhdessä toisten ihmisten kanssa.
Kirkko pitää pintansa Pohjanmaalla
Tampereen vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen saaman palautteen perusteella muita yleisiä syitä kirkosta eroamiselle ovat ihmisestä riippuen joko kirkon liika konservatiivisuus tai liberaalius.
Maakuntien välisen kirkkoon kuuluvuuden ja kuulumattomuuden vertailu on hankalaa, koska Suomessa on useita monen maakunnan alueella toimivia seurakuntia.
Hiippa- ja rovastikunnat eivät nekään noudata maakuntarajoja.
– Seinäjoen seutu taitaa olla ainoa poikkeus ja sitä myöten ehkä koko Pohjanmaa: siellä kirkon suosio on säilynyt jonkin verran paremmin kuin muualla Suomessa, Tampereen vapaa-ajattelijoiden hallituksen jäsen Jori Mäntysalo arvioi.
Uudenmaan asukasmäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1 800 269.
Uudenmaan seurakunnissa oli samaan aikaan 895 754 jäsentä, eli evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 49,76 prosenttia alueen asukkaista.