TV2 näyttää Urheilugaalan torstaina klo 20 alkaen.
Torstaina Urheilugaalassa muistellaan jälleen edellistä urheiluvuotta. Tälläkin kertaa huomautetaan siitä, että ehdokkaiden joukossa voisi olla huomattavasti enemmän kovatasoisempia urheilijoita, ainakin yksilöurheilun puolella.
Paremmalla menestyksellä tarkoitetaan arvokisamitaleja. Maailmanmestaruuksia. Olympiavoittoja.
Sellaisia siis halutaan, mikä näkyy nyt lähestyvien Milano-Cortinan olympialaisten kohdalla. Vähemmän urheilusta kiinnostuneillekin on erittäin tärkeää, että niitä mitaleita tulee. Mahdollisimman paljon vielä!
Viime viikkoina onkin ollut koomista seurata keskustelua opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista apurahoista. Nyt kesälajien kohdalla olivat käytössä uudet kriteerit, minkä takia rahaa jaettiin pienemmälle joukolle.
Kun esimerkiksi viime vuonna apurahaa sai 162 urheilijaa, nyt sitä sai 76. Heistä osan apurahapäätös kattaa automaattisesti myös vuoden 2027.
Elokuussa Olympiakomitean huippu-urheilujohtajana aloittanut Janne Hänninen on ilmaissut, että suomalaisessa huippu-urheilussa lähdetään tosissaan tavoittelemaan Suomen kansalle tärkeää huippumenestystä, suomeksi sanottuna arvokisamitaleita.
Tiukentuneet kriteerit ovat sen mukaisia. OKM:n sivuilla todetaan, että korkeimman, 24 000 euron apurahan saavan urheilijan tulee kuulua olympialajissa kahdeksan parhaan joukkoon ja hänet voidaan arvioida seuraavien olympialaisten tai MM-kisojen mitaliehdokkaaksi.
Kyllä, kesälajien piirissä on lajeja, kuten autourheilu, keilailu ja suunnistus, mutta tähän seikkaan ei kannata lukkiutua. OKM:n tuoreet apurahapäätökset ovat kaikin puolin selvä askel oikeaan suuntaan.
Hurskeen ja Haralan raaka todellisuus
Apurahoista puhuttaessa on tärkeää muistaa, ettei huippu-urheilijan elämisen pitäisi olla riippuvainen pelkästä apurahasta, ainakaan 12 000 euron tapauksessa.
Huippu-urheilijan kannattaa olla samaan aikaan yrittäjä. Tulovirtoja täytyy hakea muillakin keinoilla.
Siksi on erikoista, että apurahakeskustelussa tartutaan nyt liikaa siihen, että joku yksittäinen urheilija ei ole listalla. Muun muassa monelle suomalaiselle yleisurheilijalle menestyksen kannalta realistisin paikka on EM-taso.
Tällaisten urheilijoiden maksimi on EM-kisoissa kahdeksan joukossa tai aivan huippuonnistumisella mitalitason syrjässä. Esimerkiksi kuulantyöntäjä Emilia Kangas voi aivan hyvin nousta taistelemaan jopa EM-mitalista, vaikka hän ei nyt edes 12 000 euron apurahaa nautikaan.
On myös hyvä, että apurahapäätöksissä painotetaan nyt selvästi onnistumista nimenomaan olympialajissa tai -matkalla. Esimerkiksi EM-voittaja Reetta Hurskeen menestyslaji 60 metrin aitajuoksu ei ole olympialaji.
On ihmetelty, miksi Hurske ja Lotta Harala eivät ole listalla, mutta syy on looginen. He ovat 100 metrin aidoissa kaukana MM-finaalitasosta.
Suomessa valovoimaisia pika-aitureita ihaillaan mediaa myöten. Raaka tosiasia on, että suomalaiset naispika-aiturit ovat kaukana maailman huipusta.
Laura Lahtinen esimerkkinä
Ihmetystä on herättänyt myös se, ettei Suomen tämän hetken parhaimpiin kilpauimareihin kuuluva Laura Lahtinen, 22, ollut apurahalistalla. Perhosuimari on menestynyt kahtena edellisvuonna mainiosti lyhyellä (25 m) radalla, jolla hän on uinut niin EM- kuin MM-finaalitasolla.
Pitkällä eli olympiaradalla (50 m) suoritukset ovat olleet kuitenkin kaukana maailman top8-tasosta. Lahtisen vaisua kehitystä kuvaa se, että päälajissaan 200 metrin perhosuinnissa ennätys 2.10,39 on vuodelta 2019.
Viime vuoden Singaporen pitkän radan MM-uinneissa finaaliin vaadittiin aika 2.07,95. Pariisin olympialaisissa loppukilpailuun viimeisenä päässeen britti Laura Stephensin noteeraus oli 0,42 sekuntia kovempi.
Kuten Lahtisen edellinen esimerkki todistaa, huippu-urheilu on raakaa ja rehellistä.
Yleisurheilussa ei yhtään ylimääräistä
Pienemmän eli 12 000 euron apurahan arvoa ei sovi vähätellä, mutta joka tapauksessa puhutaan varsin pienistä summista.
Se, keitä kesäolympialajien urheilijoita OKM:n listalla on, pitää nähdä enemmin tietynlaisena arvovalintana. He ovat suomalaisurheilijoita, joilta voi lähivuosina odottaa globaalia menestystä.
Esimerkiksi yleisurheilussa vammattomien puolella listalla ovat juuri oikeat urheilijat. Seivästähti Wilma Murto ei listalla ole, sillä hänen verotettavat tulonsa ylittävät 60 000 euroa.
MM-finaalissa kerran kisanneella korkeushyppääjä Ella Junnilalla on olympialaisissa potentiaalia kahdeksan parhaan joukkoon. Hänen apurahahakunsa epäonnistui pienen kömmähdyksen takia.
Listalla olevista moukarinaiset Silja Kosonen ja Krista Tervo sekä 7-ottelija Saga Vanninen ovat kaikki yksilöitä, joille olympiamitali Los Angelesin 2028 kisoista on täyttä realismia.
Oliver Helander (keihäs), Alisa Vainio (maraton), Elina Lampela (seiväs) ja Toni Keränen (keihäs) ovat globaalilla tasolla top8-sijaan kykeneviä urheilijoita.
Naisten pitkillä ratamatkoilla taso on jäätävän kova. Ilona Mononen (3 000 metrin esteet) sekä Nathalie Blomqvist (5 000 m) ovat potentiaalisia olympiafinalisteja. Näissä lajeissa finaalitasosta ei ole kuitenkaan enää kovin pitkä matka top8-tasolle.
Virjosen ja Mikkolan valtava potentiaali
Päätöksissä haluttiin muistaa nuoria tulevaisuuden urheilijoita, joilla on pitkällä tähtäimellä edellytykset nousta globaalilla tasolla lajinsa terävimmälle tasolle.
Myös tässä yleisurheilussa on huomioitu täysin oikeat nimet: Enni Virjonen (7-ottelu), Ella Mikkola (korkeus) ja Antti Sainio 400 metrin aitajuoksu.
Heistä 18-vuotiaat Virjonen ja Mikkola ovat superlupauksia, joilla on huima potentiaali olympiamitalistiksi asti. Seitsenottelu ja moukarinheitto ovat myös hyviä esimerkkejä lajeista, joissa absoluuttisen huipun tavoittaminen on helpompaa kuin vaikka pikajuoksussa.
20-vuotiaan Antti Sainion nimen kohdalla joku voi hörähtää, että miten hänellä on muka lajissaan olympiafinaalinäkymää.
Viime kesän Bergenin nuorten EM-kisoissa 400 metrin aitojen SE:n uudelle sekuntiluvulle (48,61) painanut tamperelainen olisi ollut kyseisellä noteerauksella yllättävän lähellä Pariisin olympiafinaalipaikkaa.
Silloin finaaliin riitti vain 0,27 sekuntia kovempi aika. Laji on yleisesti sillä tasolla, että paljon kovempaa pitää mennä, mutta Sainiolla on ilman muuta kyvyt alle 48 sekunnin tasoiseksi aitajuoksijaksi. Sellaisella ajalla kamppaillaan olympiamitalista.
Apurahapäätökset kolahtivatkin tällä kertaa harvinaisen hyvin kohdilleen. Olympiakomitean huippu-urheilutouhussa on viimeinkin jotain järkeä.
TV2 näyttää Urheilugaalan torstaina klo 20 alkaen.