Joutsassa, Leivonmäen kansallispuistossa kulkeva Koskikaran kierros on suljettu koko talven ajaksi turvallisuussyistä.

Metsähallituksen mukaan reitille on muodostunut massiivisia jäämuodostelmia, jotka tekevät luontoreitillä kulkemisesta vaarallista.

Alueelle on asetettu kieltokylttejä ja lippusiimoja reitin poikki.

Koskikaran kierros on 3,5 kilometriä pitkä luontoreitti, joka lähtee Rutalahden Koskikaran koululta ja kulkee suurimman osan matkasta Rutajokea seuraten.

Reitin varrella on sekä koskia että rauhallisesti virtaavia jokiosuuksia. Polku nousee välillä metsään pois jokirannasta.

Sulkukyltit vietiin reitille viime viikon torstaina.

– Polun päällä oli aika paksu jääkerros ja sillat kaiteita myöten täynnä jäätä. Keväällä jäiden sulaessa polku vapautuu taas käyttöön, arvioi Metsähallituksesta virkistyskäytön asiantuntija Henri Solismaa.

Solismaan mukaan tilanne ei ole poikkeuksellinen, sillä Koskikaran kierros on suljettu lähes joka talvi.

– Paikallinen asukas kertoi, että tilanne olisi nyt aiempia vuosia pahempi. Rutajoen ylittävät sillat ovat pullonkaula. Niistä jäiden sulaminen kestää, Solismaa toteaa.

Solismaa painottaa, että alueella liikkuminen on vaarallista, eikä reitille pidä pyrkiä.

Rutajoen hyydetulvasta ja Koskikaran kierroksen sulkemisesta kertoi aiemmin Joutsan Seutu.

Tämän talven ilmiö

Tänä talvena on esiintynyt eri puolilla maata poikkeuksellisen paljon hyydepatoja ja -tulvia. Jäät ja tulvat ovat uhanneet muun muassa rakennuksia, teitä ja siltoja.

Keski-Suomessa alkuvuodesta esimerkiksi Viitasaarella Suvannonjoen vesi on noussut tielle, kertoo itäisen vesistöyksikön päällikkö Varpu Rajala Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Rajalan mukaan Saarijärven Pylkönmäellä Moksinjoen alueella hyydepadosta on poistettu jäätä, koska tulviminen uhkasi katkaista tieyhteyden.

Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella jääkiteitä. Kiteet tukkivat kasaantuessaan uoman ja voivat aiheuttaa nopeasti kehittyvän tulvan.

Näin tapahtuu usein alkutalvesta, kun joissa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.

Hyydetulviin on vaikuttanut myös lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat pitkään sulia ja virtaamat suuria.

Mikkelissä Emolanjoen ylittävälle sillalle muodostui alkuvuodesta kovan pakkasen aiheuttama hyydepato: