VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20204302

⇱ Loimaalainen perheenäiti, 47, aikoo uida Suomesta Ruotsiin ensimmäisenä naisena maailmassa – nukkuu uidessa päiväunia | Kotimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Loimaalainen Kristiina Kangastalo-Hoda, 47, aikoo uida heinäkuussa ensimmäisenä naisena maailmassa Suomesta Ruotsiin.

Suomesta on aiemmin uitu Tallinnaan. Toissa kesänä kolme naista ui viestiuintina Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsiin.

Kangastalo-Hoda olisi ensimmäinen nainen, joka ylittäisi meren yksin uiden.

Ennätysyritys on jatkoa vuoden takaiselle tempaukselle. Tuolloin Kangastalo-Hoda ui ensimmäisenä naisena Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan, 160 kilometriä pitkän Siikajoen päästä päähän.

Vasta aikuisiällä uintitreenit aloittanutta naista kiehtoo ennätyspitkissä matkoissa omien rajojen rikkominen.

– Haluan kokeilla, pystynkö tavallisena, keski-ikäisenä naisena tällaiseen suoritukseen. Samalla haluan inspiroida muita tavoittelemaan hulluimpiakin ideoita, mitä on mielessä.

Kristiina Kangastalo-Hoda on koulutukseltaan ensihoitaja. Nykyisin hän työskentelee yrittäjänä ja uintivalmentajana. Kuva on viime kesältä Siikajoelta. Kuva: Sanna Huhta

Aallokko, virtaukset ja kylmä vesi haastavat uimaria

Kangastalo-Hoda lähtee matkaan Siikajoen Simppusäikältä. Tavoitteena on uida suorinta mahdollista reittiä Pohjanlahden yli Ruotsin Luulajaan.

Nainen uskoo kauhovansa 140 kilometrin matkan avomerellä viidessä päivässä – tai jopa neljässä, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Viime kesänä Siikajoella hän ui parhaimmillaan 12 tuntia päivässä.

Uintireitti Suomesta Ruotsiin. Grafiikka: Paula Collin / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Meressä olosuhteet ovat kuitenkin raskaammat aallokon, virtausten ja kylmemmän veden lämpötilan takia. Vastaan voi tulla myös hylkeitä ja laivoja.

– Lähden sillä asenteella, että kaikesta selvitään, ja luovutan vasta pää kainalossa. En ole missään asiassa elämässä antanut helpolla periksi, Kangastalo-Hoda sanoo.

Vapaauinti on Kristiina Kangastalo-Hodan mukaan helpoin tapa edetä aallokossa. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Asiantuntija: ”Jokainen haluaa jättää jälkensä”

Suomessa seurattiin toissa viikolla ääriolosuhteissa Etelä-Atlantilla merihätään joutuneen suomalaissoutaja Jari Saarion pelastusoperaatiota.

Muutama vuosi sitten uutisoitiin maailman korkeimman vuoren Mount Everestin huipun ruuhkautuneen, koska yhä useammat haluavat valloittaa sen.

Psykologian tohtori Satu Kaski pohtii, että julkisuudessa esillä olleet extreme-tempaukset kertovat ajasta, jossa elämme. Hän ei kommentoi Kristiina Kangastalo-Hodan uintisuorituksia, vaan puhuu yleisesti.

Jari Saario on suomalainen palomies, joka souti ensimmäisenä ihmisenä Atlantin valtameren yli kahteen kertaan. Arkistokuva vuodelta 2023. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Kaski uskoo, että nykyaikana kaikille ei riitä vain se, että on yhteisön jäsen, vaan omia rajoja halutaan koetella.

– Tällaisena yksilöllisyyden aikakautena on tyypillistä miettiä, miten minä tulen näkyviin ja millaisen jäljen juuri minä jätän tänne.

Olympiaurheilijoiden kanssa työskennellyt tuore psykologian tohtori Hannaleena Ronkainen sanoo, että ihmisillä on ollut kautta aikojen sisäänrakennettu tarve toteuttaa itseään ja tutkia rajoja. Urheilu tarjoaa siihen yhden kanavan.

Kuvassa Kristiina Kangastalo-Hoda tuulettamassa Siikajoella. Kuva: Sanna Huhta

– Extreme-suorituksiin yhdistyy pelon ja helpotuksen välinen asetelma. Onnistuakseen pitää voittaa pelkonsa, mistä seuraa voimakas helpotuksen, elossa olemisen tunne. Tähän voi rakentua tietynlainen riippuvuus, jossa haetaan entistä isompia kokemuksia, Ronkainen selittää.

Myös hän jakaa ajatuksen siitä, että nykyaika ruokkii erityisyyden tavoittelua.

Ronkainen sanoo olevansa huolissaan erityisesti sosiaalisessa mediassa kiertävistä haasteista, joilla nuoria yllytetään erilaisiin tempauksiin.

Esimerkiksi Tampereella nuori kuoli joulukuussa kiivettyään 300 metriä korkeaan radio- ja televisiomastoon.

– On hirveän tärkeää, että tunnistamme myös oman pienuutemme ja rajallisuutemme vaikkapa luonnonvoimien keskellä ja ymmärrämme, ettei meidän tarvitse pystyä kaikkeen eikä mitata omaa arvokkuuttamme suorituksilla, Ronkainen sanoo.

Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen haastaa, voisiko tulevaisuuden extreme olla sitä, että pysähdymme kohtaamaan vaikeatkin tunteemme pakenematta tekemiseen. Voisiko erityisyyden kokemuksen saada nähdyksi tulemisesta ja esimerkiksi ihmissuhteista? Kuva: Kapustamäki/KIHU 2024

Huoltovene turvaa matkaa

Katsojia pähkähulluissa tempauksissa kiehtoo se, että joku uskaltaa altistaa itsensä vaaralle.

Asiantuntijat muistuttavat, että vaikka suoritus näyttäisi uhkarohkealta, taustalla on yleensä huolellinen valmistautuminen. Niin myös Kristiina Kangastalo-Hodan kohdalla.

Mukana kulkee koko uinnin ajan huoltoalus, jonne hän voi kiivetä syömään ja lepäämään. Huoltojoukoissa on mukana ammattiveneilijöitä luotsaamassa reittiä ja tarkkailemassa olosuhteita merellä.

– En riskeeraa omaa terveyttäni, hän sanoo.

Suurimpana riskinä Kangastalo-Hoda pitää sairastumista tai loukkaantumista kesken matkan. ”Olemme puhuneet huoltojoukon kanssa, että antavat minun uida viimeiseen asti. Eivät he hevillä minua nosta ylös, jos näyttää, että uinti sujuu.” Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Väsynyt uimari nukahti veteen

Kahdentoista tunnin uintimatkat ovat fyysisesti äärimmäisiä suorituksia jopa kokeneelle uimarille. Kovan fysiikan lisäksi vaaditaan mielen lujuutta.

– Jokaiseen lihakseen sattuu niin paljon, että lepokin on kivuliasta. Siitä pitää päästä yli, vaikka välillä väsyttää ja turhauttaa, Kangastalo-Hoda kuvailee.

Viime kesänä uimarille sattui erikoinen kokemus, sillä hän nukahti kesken uinnin. Kangastalo-Hoda on lukenut, että näin voi käydä, mutta ei ollut kokenut itse vastaavaa.

Videolla Kristiina Kangastalo-Hoda kertoo, miten päiväunet uidessa onnistuivat.

Video: Kimmo Gustafsson / Yle