Vaasan Sportin alle 12-vuotiaiden jääkiekkojoukkue on suuren muutoksen edessä keväällä 2025.

Kunnianhimon tasoa nostetaan.

Kun kiekkokausi alkaa syksyllä 2025, Sportin yksitoistavuotiaat on jaettu kilpajoukkueeseen ja haastajajoukkueeseen.

Muutos on merkittävä, aiemmin jako on seurassa tapahtunut 15 vuoden iässä.

– Aika paljon demonisoidaan, että näin ei saisi tehdä. Aina kun uudistetaan, on riski, että joku nostaa kädet pystyyn, että tämä ei ole minun juttu. Me uskomme, että meillä on hyvä malli, sanoo Vaasan Sportin Juniorit ry:n toiminnanjohtaja Jukka Leino.

Sport kokee olevansa pakotettu toimimaan.

Liian moni nuori lopettaa jääkiekon liian aikaisin tai karkaa Vaasasta suurempiin kiekkokaupunkeihin parempien mahdollisuuksien perässä.

– Emme ajattele niin, että meillä on kauhean kiire kehittää kärkeä. Jos menemme kärki edellä, meiltä loppuvat pelaajat. Tarvitsemme isoja massoja ja sitten massasta sitä laatua.

Leino toivoo, että tasoryhmittely johtaa kilpailuun, joka kannustaa useampia lapsia kehittymään. Hän valmensi pari vuotta salibandyjunioreita Porissa ennen Vaasaan saapumistaan.

– Tämä voi kuulostaa vähän rajulta, mutta mielestäni Vaasasta on puuttunut semmoinen puhdas kilpailullisuus. Minun piti pudottaa tosi paljon vaatimustasoa, kun tulin Vaasaan. Vaasalainen nuori ei olisi kestänyt samaa, mitä porilainen nuori kesti.

Varhainen tasoryhmiin jako on kuitenkin jotain, mistä sekä urheiluliitot että tutkijat varoittavat. Samalla se on suurelta osin normi suomalaisessa juniorurheilussa.

Svenska Ylen sarjassa Leikin loppu kysymme miksi.

”Stressiä, kyyneliä ja pettymystä”

Vaasan Sportin valitsema junioripolku ei ole mitenkään poikkeuksellinen, vaan vastaavat jaottelut ovat yleisiä. Useissa seuroissa jako tehdään vielä selvästi nuoremmille lapsille.

Ylen kyselyyn lasten urheilusta vastasi 61 seuraa, joista vain kolme kertoi, ettei jaa lapsia tasoryhmiin.

Jalkapallon puolella nuorimmat jaetaan jo viisivuotiaina.

Tasoryhmiin jakoa kritisoidaan useasta eri syystä ja useista eri suunnista.

Vaasassa vanhemmat ovat reagoineet voimakkaasti. Vanhemmat tahtovat esittää kritiikkinsä nimettömästi, koska he haluavat suojella lapsiaan huomiolta tai uskovat, että lapset voivat joutua epäedulliseen asemaan joukkueessa, jos he vanhempina ovat avoimesti kriittisiä.

Muutos saa myös myönteistä palautetta, muun muassa haastajajoukkueen pelaajien nopeasta kehityksestä ja motivaation kasvusta.

Tutkija: Seurat yliarvioivat merkityksensä

Fysiologian dosentti Tommy Lundberg on tutkinut junioriurheilua. Tukholman Karolinska institutet -yliopistossa työskentelevä ahvenanmaalainen on myös tehnyt yhteistyötä urheiluliittojen kanssa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Hänen neuvonsa urheiluseuroille on selvä: älkää tehkö urheilusta vakavaa liian aikaisin.

– Minusta pitäisi keskittyä enemmän siihen, että lapset ja nuoret kokevat urheilun hauskaksi, että he tuntevat olevansa päteviä ja kehittyvänsä. Se on ratkaisevaa sille, että tykkää jostain ja haluaa jatkaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa ja kivaa.

– On vain hyvä, jos kokee välillä, että jokin on vaikeaa. Siitä oppii paljon. Mutta täytyy myös saada tuntea onnistumisen kokemuksia.

Hän suosittelee ryhmiin jaon yhteydessä pelisilmää.

– Voi esimerkiksi siirtää pelaajia harjoitusten aikana, tehdä väliaikaisia jaotteluita. Silloin kaikki saavat tuntea yhteenkuuluvuutta ryhmässä, ja että he ovat yhtä paljon osa joukkuetta.

Seurat yliarvioivat rooliaan lahjakkuuksien kasvattamisessa, Lundberg uskoo. Pitkälle aikuisina edenneet huippu-urheilijat korostavat usein omaa sisäistä paloa ja treenimotivaatiota menestyksen avaimena.

– Seuroille olisi tärkeämpää olla asettamatta esteitä, jotka saavat lapset lopettamaan. Mutta silti varmistaa hyvät kehitysmahdollisuudet.

Ruotsin jättiläisen suunnanmuutos

Ruotsissa Frölunda HC herätti äskettäin suurta huomiota. Yksi maan suurimmista ja menestyneimmistä jääkiekkoseuroista vaihtoi suuntaa junioritoiminnassaan.

Tammikuun alussa göteborgilaisseura julkisti uuden juniorimallinsa. He karsivat ohjattujen jääharjoitusten määrää, jotta lapset voisivat sen sijaan harjoitella muita lajeja tai pelata omasta aloitteesta.

Seuran vapaat jääajat lisääntyvät. Vapaille jäille ei tule kutsua, eikä siellä ole valmentajaa, joka ohjaisi lapsia.

– Olemme tunteneet, että ympäristö on stressaava jo varhaisissa ikäluokissa. Uskomme, että jos kokeilee eri lajeja ja varioi harjoitteluaan nuorena, se voi myös auttaa etenemään aikuisena huippu-urheilijaksi, seuran kehityspäällikkö Mikael Ström sanoo.

Göteborgissa kiinnostus pelata Frölundan junioreissa on suurta. Osana uutta strategiaa seura haluaa, että lupaavat pelaajat pysyvät mieluummin paikallisissa joukkueissaan pidempään. Ajankäyttö on yksi argumentti.

– Uskomme, että on parempi pysyä kotiseurassaan niin kauan kuin mahdollista. Että pelaa kaveriensa kanssa siellä missä asuu, lähellä kouluaan. Se on fiksumpaa kuin matkata autossa yhden tai kahden jäähallin ohi harjoitellakseen meillä.

Jaottelu voi johtaa lopettamiseen

Jääkiekkoliitto osallistuu Suomen olympiakomitean hankkeeseen, jossa työstetään uutta suuntaa lasten urheilulle.

Esityksessä mainitaan, että lasten urheilua tulee toteuttaa lasten etu priorisoiden, ja että ”lasten urheilu on lasten leikkiä, ei aikuisten peliä”.

– Kaikki lähtee siitä, että lapsuusvaihe on monipuolinen. On oltava riittävästi liikettä arjessa, jotta lapsi innostuu ja rakastuu liikuntaan ja urheiluun, sanoo Juha Sten.

– Jos lapsi viedään kaksi kertaa viikossa harjoituksiin, niin se ei riitä lapsen liikkumiseen mitenkään. Ei kenestäkään ole tullut huippu-urheilijaa niiden organisoitujen harjoitustuntien aikana.

Osana tätä työtä Jääkiekkoliitto on laatinut suositukset siitä, miten tasoryhmittely tulisi toteuttaa.

Suosituksissa lukee muun muassa, että ryhmille tulee taata tasavertaiset resurssit, joukkueita kuuluu sekoittaa usein ja kategorisoivia joukkuenimiä tulisi välttää.

Jääkiekkoliiton suosituksista voi lukea, että varhainen erikoistuminen saattaa vaikuttaa lasten motivaatioon, muun muassa luomalla ”turhia ja haitallisia” odotusarvoja.

Ylen kyselytulokset kertovat samaa tarinaa. Kun kysyimme seuroilta, kuinka monta junioria heillä on ikäryhmää kohti, trendi oli selvä. Mitä aikaisemmin seura ottaa käyttöön tasoryhmittelyn, sitä aikaisemmin lapset jättävät seuran.

Jäsenkato tapahtuu noin vuoden viiveellä. Seuroissa, joissa ryhmittely tehdään kahdeksan vuoden iässä, monet lapset häviävät yhdeksänvuotiaana. Jos seura odottaa kunnes lapset ovat kaksitoista, jäsenmäärä kääntyy laskuun kolmentoista vuoden iässä.

Harjoitusmäärien ja vakavuuden lisääminen aikaisin uhkaa johtaa ongelmiin, tutkija Tommy Lundberg sanoo.

– Olemme menneet kohti ammattimaisempaa lasten urheilua, joka tarjoaa erittäin paljon harjoittelua, mikä taas usein johtaa aikaisempaan erikoistumiseen yksittäiseen lajiin. Se lisää loukkaantumisriskiä, painetta ja stressiä.

Lapsilta edellytetään sitoutumista

Urheiluseurat sanovat kannustavansa junioreitaan harrastamaan useita lajeja. Käytännössä moni seura tekee sen vaikeaksi lapsille.

Ylen kyselyn mukaan yli puolessa seuroista eniten harjoittelevilla 11-vuotiailla oli viikossa yli kymmenen tuntia harjoituksia. Tämän päälle tulevat kilpailut ja leirit. Monet näistä seuroista sanovat kannustavansa junioreitaan harrastamaan useita lajeja.

Monet seurat puhuvat itseään vastaan laatiessaan aikatauluja junioreilleen, Tommy Lundberg sanoo.

– Tämä on ongelma. Melkein kaikki seurat sanovat, etteivät estä ketään osallistumasta muihin lajeihin. Sen sijaan näemme paljon passiivisia esteitä, esimerkiksi että seura tarjoaa erittäin paljon harjoittelua.

Kun kysymme seuroilta, mitä he edellyttävät tavoitteellisesti harjoittelevilta junioreiltaan, moni mainitsi riittävän sitoutumisen.

Monipuolisen urheilun ja menestyksen välillä on tutkimuksissa löydetty selkeä yhteys, Tommy Lundberg kertoo. Useita lajeja nuorena harrastaneet ovat yliedustettuja heidän joukossa, jotka saavuttavat maailman huipun.

Tämä voi johtua useista eri asioista, Lundberg selittää. Kuten siitä, että monipuolisesti urheilevat lapset kehittävät paremman motoriikan. Tai että lapset, joilla on luontaista taipumusta urheiluun, haluavat kokeilla monia eri lajeja.

Tai siitä, että monipuolisesti urheilevat lapset välttävät loppuunpalamisen.

Vaasassa tehdään muutoksia

Takaisin Vaasaan. Toistaiseksi Sportin alle 12-vuotiaiden ryhmässä ei näy suurempaa poistumaa. Kevätkauden aikana seura tekee useita muutoksia.

Toiminnanjohtaja Jukka Leinon mukaan suurin muutos on, että liikennettä joukkueiden välillä lisätään. Rajamaastossa olevat pelaajat tulevat vuorottelemaan molempien joukkueiden välillä kahden viikon välein.

– Ajattelemme näin, että heitä motivoi punaisessa joukkueessa saamansa haaste. Ja että he valkoisessa joukkueessa useammin saavat tuntea onnistuvansa.

Arthur Östin paikka on kilpajoukkueessa, ja hän viihtyy erittäin hyvin.

– Täällä keskitytään paremmin ja oikeasti halutaan treenata. Halutaan pelata lätkää. Luulin, että tämä johtaisi edes johonkin huonoon, mutta toistaiseksi kaikki on ollut hyvää.

Oliko joukkueessa joku, joka pettyi siihen, mihin ryhmään päätyi?

– Tiedän yhden. Hän sanoi, että jääkiekko ei ollut enää yhtä hauskaa.

Korjaus 4.3.2026 klo 9.40: Jutussa luki aiemmin, että Espoo Basket Team edellyttää kolme aamuharjoitusta ja neljä iltaharjoitusta viikossa. Tämä ei pidä paikkansa. Juttuun on korjattu, että seura tarjoaa kolme aamuharjoitusta ja neljä iltaharjoitusta viikossa. Valtaosa ei osallistu aamutreeneihin.