Kasvava Lapin matkailu vetää yhä enemmän yrittäjiä ulkomailta.
Suurin osa ulkomaalaisista matkailuyrittäjistä on Euroopasta, esimerkiksi Ranskasta ja Saksasta, mutta Lappiin tullaan myös kauempaa.
Moldovalainen Igor Sirota perusti Rovaniemelle kolme vuotta sitten opaspalveluja tarjoavan The Guide Father-yrityksen yhdessä serkkunsa kanssa.
Sirotan mukaan Suomessa yrittäminen on helpompaa ja tuottoisampaa kuin Moldovassa.
– Myös elintaso on parempi. Isossa roolissa siinä on sosiaaliturvan hyvä taso ja turvallisuus, Sirota sanoo.
Rovaniemessä Sirotaa houkutteli myös pohjoinen sijainti, sillä hän on syntynyt Murmanskin alueella.
– En voi elää ilman talvea. Vietimme vaimoni kanssa pari talvea etelässä, ja aloin lihoa. Vuosi ilman kylmää talvea ei sovi elimistölleni.
Yritysten määrä kasvaa nopeasti
Yritysten määrä kasvaa Lapissa eritoten matkailupaikkakunnilla Rovaniemellä ja Kittilässä.
Rovaniemelle perustettiin viime vuonna yli 600 uutta yritystä. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Elinkeinopäällikkö Anne Puroaho Rovaniemen kaupungilta kertoo, että kasvu on merkittävää, ja yksi iso syy siihen ovat ulkomaalaiset yrittäjät.
– Viimeisen parin vuoden aikana Business Rovaniemen asiakkaissa selvästi erottuvin uusien yrittäjien joukko on kansainvälisen taustan omaavat, matkailun ohjelmapalveluihin suuntaavat asiakkaat, Puroaho kertoo.
Myös kaupungin matkailumarkkinoinnissa on pantu merkille ulkomaisten yrittäjien kiinnostus aluetta kohtaan.
Visit Finlandin matkailun asiantuntija Katarina Wakosen mukaan Lappi on houkutteleva investointikohde myös ulkomaalaisille yhtiöille, esimerkiksi hotellihankkeissa.
Afrikasta yrittäjäksi Äkäslompoloon
Zimbabwelainen Brian Stockil perusti Due North Safaris -yrityksen Äkäslompoloon jo kymmenen vuotta sitten. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjyydestä.
Yrityksen aloittaessa Äkäslompolossa oli nykyistä vähemmän matkailuyrityksiä, ja kasvulle oli hyvin tilaa.
Stocklin mukaan suurin osa Äkäslompolon kyläläisistä haluaa tehdä yhteistyötä ja tukea toisiaan, eikä hän ole kokenut ulkopuolisuutta tai rasismia.
Eteläisestä Afrikasta Lappiin muuttaminen ei ole ollut kelienkään puolesta shokki, sillä Stockil on aina pitänyt äärimmäisistä säistä.
– Alussa kylmyys oli eksoottista ja otin sen haasteena.
Brian Stockil työskenteli oppaana jo nuorena villieläin -safareilla Zimbabwessa ja sukellusoppaana Mosambikissa.
”Näkyy katu- tai latukuvassa”
Kittilässä asuva Lapin yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen on hänkin huomannut, että tuntemattomia eli ulkopaikkakuntalaisia matkailutoimijoita näkyy Lapissa yhä enemmän.
– Ei ole tuoretta tilastoa, vaan parhaan näkemyksen saa katu- tai ehkä meillä latukuvasta.
Kauppisen mukaan lappilaiset yrittäjät toivottavat muualta tulevat tekijät tervetulleiksi, koska asiakkaita on enemmän kuin yritykset ehtivät palvella.
Moldovasta Rovaniemelle muuttanut Igor Sirota näkee Lapin matkailun nopeassa kasvussa myös varjopuolen, sillä palveluiden laatu on hänen mielestään kärsinyt.
Vääriä luuloja revontulista ja viikingeistä
Sirotan serkku ja yhtiökumppani Andrei Mazur kertoo, että hän on joutunut usein oikomaan turistien vääriä tietoja.
– On kysytty, miksi meillä ei ole viikinkejä ja sanottu, että Suomi on Skandinaviaa.
Revontulia on puolestaan luultu jonkinlaiseksi taikuudeksi, ja Mazur on opettanut niiden olevan luonnonilmiö.
– Joissain matkailuyrityksissä hinnat ovat korkeat, eivätkä asiakkaat ole saaneet muuta kuin makkaran ja mehua, Mazur toteaa.
Sirota toivoisi Lapin matkailuun oppaille lisää koulutusta, paikallisosaamista ja valtion sääntelyä, jotta hinta-laatu-suhteen ongelmat Lapin matkailussa saataisiin kuntoon.
Juttuun on saatu tietoja myös seuraavilta asiantuntijoilta: Liisa Ansala Lapin kauppakamari; Sanna Kärkkäinen Visit Rovaniemi; Jaakko Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto; Heino Vasara Lapin elinvoimakeskus.