Ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrän kasvu on saanut työvoimaviranomaiset ja yritykset satsaamaan suomen kielen opetukseen työpaikoilla.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Vuonna 2010 heitä oli 93 000, vuonna 2020 191 000 ja vuonna 2024 254 000.

Ennusteiden mukaan maahanmuuttaneiden osuus työvoimasta kasvaa tulevaisuudessa.

Ukrainalainen kielituettu harjoittelija Oleksandr Cherkashin työskentelee Rasmixin tuotantotiloissa Riihimäen Haapahuhdassa. Kaikesta näkee, että Cherkashin viihtyy harjoittelupaikassaan, vaikka suomen kielen taito on vielä alkutekijöissään.

Heti haastattelun alkuun hän pahoittelee huonoa suomen kielen taitoaan, mutta jatkaa heti perään opiskelevansa kieltä.

Cherkashin kertoo asuneensa Suomessa pian kolme vuotta. Harjoittelupaikallaan Rasmixilla hän saa suomen kielen opetusta joka maanantai. Hän on opiskellut suomea myös Hyriassa.

Cherkashinin motivaatio kielen opiskeluun vaikuttaa olevan kohdillaan. Haastatteluhetkellä hän on pesemässä pieniä muovitynnyreitä suurten ja äänekkäiden koneiden välissä. Hän kertoo työstään muutamilla suomen sanoilla niin, että työvaiheet tulevat selväksi. Lopuksi Cherkashin toteaa, että suomen kieli on hyvin vaikeaa, mutta kaikki on kuitenkin hyvin.

Kielen opetusta tuodaan työpaikoille

Riihimäen kaupungin kotoutumispäällikkö Juha Hiltusen mukaan vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten palveluja kehitetään koko ajan, jotta he työllistyisivät helpommin.

Kanta-Hämeessä oli vuonna 2020 noin 3 800 ulkomaalaistaustaista työntekijää. Kolme vuotta myöhemmin, 2023 määrä oli noussut jo 4 900 työntekijään.

Hiltusen mukaan nimenomaan kielitaito on usein työllistymisen esteenä, ei niinkään osaaminen.

Etelä-Hämeen työllisyysalue alkoi loppuvuodesta tarjota Riihimäen seudulla kielituettua työharjoittelua. Mukana on vajaat kymmenen työnantajaa ja vajaat kaksikymmentä harjoittelijaa. Työnantajien joukossa on muun muassa Alko, Würth ja Rasmix.

Lisäksi Etelä-Hämeen, TyöHämeen ja Keski-Uudenmaan työllisyysalueet ovat alkaneet tarjota työpaikkasuomen opetusta yrityksissä jo työskenteleville työntekijöille.

Minä Tarzan -kieli toimii, jos mitään muuta ei ole

Kiertotalousyritys Rasmix työllistää noin 15 työntekijää Riihimäen Haapahuhdassa. Kokoonsa nähden yrityksellä on varsin kansainvälistä työntekijäporukkaa.

Kieliharjoittelija Cherkashinin lisäksi toimiston puolella aloitti juuri ukrainalainen korkeakouluharjoittelija. Yksi autonkuljettajista on niin ikää ukrainalainen ja trukkia tehdashallissa pyörittää filippiiniläislähtöinen työntekijä.

Jos työntekijä ei puhu englantia, käytössä ovat kaikki keinot: elekieli, piirtäminen ja käännöstyökalut.

Jos yhteistä kieltä ei ole, kommunikointi hoidetaan eleillä ja näyttämällä, sellaisella minä Tarzan -kielellä, kertoo muun muassa Rasmixillä tuntityönä suomen kieltä opettava Taru Eloranta.

Outoja sanontoja ja kielikylpyjä

Rasmixin liiketoiminnan kehittäjä Jukka Kinnunen kertoo, että toimiva kommunikaatio on ratkaisevan tärkeää jo työturvallisuuden kannalta.

– Työturvallisuudessa on nollatoleranssi. Kieli itsessään ei välttämättä ole ydinjuttu, vaan se, että viesti menee perille ymmärrettävästi, Kinnunen painottaa.

Kinnunen kertoo, että työyhteisöön sopeutumisessa ratkaisevaa on motivaatio. Cherkashin on tästä hyvä esimerkki.

Ilmapiiri työpaikalla vaikuttaa olevan välitön. On helppo uskoa Kinnusta, kun hän kertoo, että kahvitauoilla ja työn lomassa heitellään sekä kotimaisia että vieraskielisiä sanontoja.

Rasmixillä käyntimme jälkeen Tamperelainen Auroora Yhtiöt kertoi perjantaina 30. tammikuuta ostaneensa enemmistöosuuden Rasmixista.

Valiolle kielen opetus työajalla on tuonut selviä hyötyjä

Valion Riihimäen tehtaalla on ollut ukrainalaisia työntekijöitä reilun kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä heitä on viisi. Ukrainalaiset saavat suomen kielen opettajalta kerran viikossa kielikoulutusta työajalla.

Riihimäen tehtaanjohtaja Ilari Pönkkö kertoo, että kielikoulutus tekee arjesta sujuvampaa ja turvallisempaa sekä edistää työntekijöiden integroitumista.

Työn tekeminen, turvallisuus ja ohjeiden ymmärtäminen ovat tärkeintä, mutta kielitaito auttaa myös osallistumaan paremmin työyhteisöön, Pönkkö kuvailee.