Ajatus matkailuveron käyttöönotosta saa nihkeän vastaanoton yrittäjäjärjestöjen keskuudessa.

Veron ovat lausunnoissaan torpanneet ainakin kauppakamarit sekä Satakunnan yrittäjät ja Matkailu- ja ravintolapalveluiden yrittäjäjärjestö (Mara).

Huolta aiheuttaa ennen kaikkea se, että veron pelätään vähentävän matkailua ja matkailijoiden kulutusta.

Hallitus päätti puoliväliriihessä selvittää matkailijaveron eli matkailijamaksun käyttöönottoa. Alueellisen matkailijaveron käyttöönotto edellyttää lainsäädännön muutoksia. Lausuntokierros on käynnissä sunnuntaihin saakka.

Mara: Emme tarvitse yhtään uutta veroa

Matkailu- ja ravintolapalveluiden yrittäjäjärjestön mukaan alalla eletään tiukkoja aikoja, ja vasta nyt ollaan saavuttamassa koronan jälkeinen taso.

– Kantamme on erittäin kielteinen. Vero heikentäisi kannattavuutta, työllisyyttä ja vähentäisi hotelli-investointeja, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lappi ei usko, että veroa saataisiin todellisuudessa kerättyä kaikilta majoittajilta. Syynä on se, että majoituksen voi sopia suoraan yrittäjän kanssa varausalustojen ohi. Tällöin asuntoja tai mökkejä vuokraavan tulisi itse ilmoittaa majoittujien ja majoitusvuorokausien määrä.

– Kukaan ei pysty valvomaan, ovatko ne oikeita tietoja.

Kunnat voivat vapaasti päättää, haluavatko ottaa veron käyttöön.

Lappi ei usko, että vero toteutuu. Jos vero kuitenkin tulee, hänen neuvonsa matkailuyrittäjille olisi välttää kuntia, jotka alkavat verottaa matkailijoita.

– Kyllä se osoittaa minusta täydellistä ymmärtämättömyyttä majoitustoimialan tämän hetken tilanteesta ja kustannuksista. Jos olisin yrittäjä, en investoisi sellaiseen kuntaan, joka ottaa veron käyttöön.

Naantali: Matkailijavero heikentää alaa entisestään

Kunnissa matkailijaveroon suhtaudutaan yrittäjäjärjestöjä avoimemmin, tosin kannanotoissa kehotetaan selvittämään veron vaikutukset huolellisesti.

Matkailijaveroa on Rovaniemellä esitetty kattamaan ulkomailta tulevasta turismista aiheutuvia kuluja.

Sama logiikka ei kuitenkaan päde Etelä-Suomessa, huomauttaa Naantalin matkailupäällikkö Janne Tienpää.

– Meillä Etelä-Suomessa on toinen tilanne: kotimaiset matkailijat ovat enemmistönä, ja verovaroin ja muilla maksuilla katetaan jo matkailusta tulevia kustannuksia.

Tienpään mukaan ihmisten matkabudjetti ei veron myötä kasva, joten maksettu matkailijavero on pois muusta kulutuksesta.

– Silloin maksetaan enemmän veroja ja ostetaan vähemmän palveluita, hän summaa.

Turun kauppakamari: Yksikään yritys ei lämpene matkailijaverolle

Turun kauppakamarin mukaan alueen yrittäjien suhtautuminen matkailijaveroon oli jopa odotettua negatiivisempaa.

– Edes yhtään neutraalia lausuntoa ei tullut, sanoo kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala.

Hotellien lisäksi matkailijaveroa vastustavat Hakalan mukaan myös muut alan toimijat.

Myös Hakala sanoo, että huoli ulkomailta tulevan massaturismin aiheuttamista ongelmista ei etelässä päde.

– Varsinais-Suomen ongelma ei ole liika turismi vaan se, että kansainvälisiä turisteja ei ole tarpeeksi, hän sanoo.

Lapin matkailukunnat veron kannalla

Lapissa matkailuveroon suhtautuvat periaatteessa myönteisesti Rovaniemen lisäksi esimerkiksi Kittilä, Inari ja Kolari. Kunnat toivovat lausunnoissaan kuitenkin veron olevan maltillinen ja tasapuolinen erilaisille majoitusmuodoille.

Kaikissa kunnissa kunnanhallitus ei ole vielä käsitellyt ministeriölle menevää lausuntoa.

Rovaniemen kaupunki on jo ennen lausuntokierrosta ilmoittanut halukkuutensa matkailuveron pilottikaupungiksi.

Kittilän kunta kannattaa veron käyttöönottamista, mikäli vero palautuu täysimääräisesti suoraan kunnille.

Mikäli veron tarkoitus on kerätä se valtion menojen katteeksi, kunta vastustaa sitä, todetaan Kittilän kunnan lausunnossa ministeriölle.

Samoilla linjoilla on myös Inarin kunta. Inarin lausunnossa korostetaan, että verolla ei myöskään saa korvata alueellista rahoitusta.