Kello on kuusi aamulla. Marin puhelin soi.

Soittaja on kotihoidon työntekijä. Hän kertoo, että Marin iäkkään äidin ulko-oveen asennettu hälytin oli hälyttänyt hetki sitten.

Kun kotihoito oli mennyt tarkistamaan tilannetta, vanhusta ei näkynyt missään.

Mari kiirehtii läheistensä kanssa paikalle. He etsivät äitiä kodin ympäristöstä tunnin.

Sitten Mari tekee päätöksen: on soitettava hätäkeskukseen.

Etsinnät laajenevat. Niihin osallistuu omaisten lisäksi kotihoito, poliisi ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Paikkoja haravoidaan useampi tunti.

Omaisten epätoivo kasvaa.

Miten tämä on mahdollista? Minne vanhus on voinut mennä? Onko hän ehtinyt kuolla jonnekin?

Poliisi käyttää etsinnöissä apuna droonia.

Noin kuusi tuntia katoamisen jälkeen sen avulla havaitaan jotain järvestä.

Marin äiti löytyy elossa viime hetkellä.

Marin äiti joutui kadoksiin Savon alueella vuonna 2024.

Mari ei ole jutussa mukana oikealla nimellään, emmekä kerro tapahtumapaikkakuntaa, koska kyse on muistisairaasta vanhuksesta ja hänen yksityisyydestään. Yle on nähnyt tapaukseen liittyvän hoitokertomuksen ja varmistanut asiaa myös viranomaislähteistä.

Mari haluaa puhua tapauksesta julkisesti, koska asia on yhteiskunnallisesti merkittävä.

Kodeissa asuu kasvava joukko vanhuksia, joista osa on vaikeastikin muistisairaita.

Vanhus kulki ulkona yöpaidassa, toinen löydettiin ojasta

Vanhusten katoamiset ja heidän etsintänsä yleistyvät jatkossa Suomessa, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Yle keskusteli aiheesta poliisin, tutkijan, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sekä vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLI ry:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnanjohtajien kanssa. He kaikki jakoivat saman näkemyksen asiasta.

Väestö ikääntyy, ja laissa määritellään, että ikääntyneiden pitkäaikainen hoito on toteutettava ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Samalla muistisairaiden määrä kasvaa.

Tampereen yliopiston tutkija, gerontologian dosentti Jari Pirhonen sanoo, että käytännössä kodeissa elää jo nyt hyvin heikkokuntoisia vanhuksia, jotka eivät saa riittävää apua.

Esimerkiksi julkisesti järjestettyä kotihoitoa saavien ihmisten kokonaismäärä on vähentynyt kolmatta vuotta peräkkäin, ja ympärivuorokautista hoivaa on pyritty säästösyistä vähentämään. Yhteisölliseen asumiseenkin on THL:n mukaan sijoitettu vanhuksia riittämättömän tuen varaan.

Katoamisriskiä yritetään taklata muun muassa teknologialla, kuten ovihälyttimillä. Omaisten mukaan Marinkin äidillä oli sellainen käytössä. Tutkija Jari Pirhonen toteaa, että teknologiasta voi olla apua, mutta aukoton ratkaisu se ei ole.

Hän pitää selvänä, että tätä menoa riski vakaville vahingoille ja katoamisille kasvaa.

Viime kuukausina on uutisoitu useista ikääntyneiden katoamisista.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat uutisoi syyskuussa iäkkäästä rouvasta, joka oli lähtenyt Pyhäjoella liikkeelle yöpaidassa.

Kaarinasta kodistaan lähtenyt vanhus löytyi Iltalehden mukaan myöhemmin bussipysäkiltä märissä vaatteissa.

Heinolassa poliisikoira löysi kylmettyneen mutta vielä hengissä olleen muistisairaan vanhuksen ojasta joulun aikaan, kertoi Ilta-Sanomat.

Kaavilla taas yksin ulos lähtenyt vanhus löytyi kuolleena, uutisoi Koillis-Savo.

Poliisi on lisännyt katoamistapauksista tiedottamista.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Heikkilä arvioi, että näin on tehty, koska se on tuottanut tulosta: yleisöhavaintojen avulla kadonneet löydetään nopeammin.

Kansalaisten apu on ollut tarpeen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella, jossa muistisairaisiin vanhuksiin liittyvät etsintätehtävät ovat poliisin tuntuman mukaan lisääntyneet ja lisääntymässä.

Esimerkiksi Kainuussa etsittiin tällä viikolla kadoksissa ollutta vanhusta ulkoa pakkasesta. Hänet löydettiin poliisietsinnän jälkeen vähissä vaatteissa tajuttomana ja pahasti kylmettyneenä. Vanhus toimitetiin jatkohoitoon sairaalaan.

”Yllätys kaikille”

Marin äiti oli löytöhetkellä palelluksissa ja hämmentynyt. Hän ei muistanut tapahtumaketjusta mitään.

Epikriisin mukaan hänet löydettiin kriittisellä hetkellä: vanhuksen pää oli jo miltei vajonnut järven pinnan alle.

Mari sanoo, ettei äiti enää palannut kotiin, vaan hän sai myöhemmin paikan ympärivuorokautisesta hoivasta.

Marin mukaan omaiset olivat pohtineet hoivakodin mahdollisuutta jo aiemmin, mutta äiti itse suhtautui siihen kielteisesti.

Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin aiemmin vanhusten itsemääräämisoikeutta. Professori Teppo Kröger kommentoi tuolloin, että vanhuksen oma tahto on tärkeä, mutta on silti hyvinvointialueiden vastuulla arvioida, riittääkö kotihoito.

Mari kertoo ymmärtäneensä kunnolla vasta jälkikäteen, että äidin muistisairaus oli pahentunut nopeasti kenenkään huomaamatta.

Tapahtuma opetti, miten arvaamaton sairaus voi olla, eivätkä mitkään hälyttimet välttämättä pidä vanhusta turvassa.

– Kyllä se oli yllätys kaikille, että näin voi käydä.

Videolla Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja kuvailee, miten muistisairas saattaa toimia, kun hän on lähtenyt kodin ulkopuolelle ja joutunut eksyksiin:

Juttua varten haastateltiin myös Suomen Punaisen Ristin valmiuden asiantuntijaa Mikko Koljanderia: Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoista pelastuspalvelua. Lisäksi haastateltiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufvaa.