Suomalaiset metsänomistajat hyötyisivät metsien monimuotoisuuden ja vesistöjen kunnon parantamisesta. Turvaamistoimilla voitaisiin hillitä esimerkiksi hyönteistuhoriskejä, katsovat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus Sitran teettämässä selvityksessä.
Selvityksessä tutkijat tarkastelivat sitä, mitä Suomen ympäristötavoitteet tarkoittavat metsien käytölle ja sitä, millaisia talousvaikutuksia niillä olisi. Suomen tavoitteina on samanaikaisesti pysäyttää luontokato, pyrkiä hiilineutraaliuteen ja parantaa vesistöjen tilaa, mutta myös tavoitella kestävää talouskasvua.
Selvityksen mukaan selkeitä hyötyjä luonnon ja vesistöjen hyvinvointiin saataisiin nykyistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä - eli noin 15 prosenttia - pienemmillä hakkuukertymillä.
Tämä tarkoittaisi noin kymmenen prosentin tuotannon laskua metsäteollisuudessa.
Vuonna 2024 metsätalous ja -teollisuus kattoivat vajaat 3,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja 17 prosenttia tavaraviennistä.
Selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen myötä metsien käytössä tulee varautua muun muassa kuivuuden lisääntymiseen ja tuholaismäärien kasvuun.
Metsiin lisää lahopuita
Metsien monimuotoisuutta voitaisiin elvyttää yhdistämällä metsien monimuotoisuuteen tähtäävää metsänhoitoa ja suojelua. Monimuotoisuutta tukisi merkittävästi lahopuiden ja vanhojen, järeiden puiden määrän kasvattaminen talousmetsissä.
Selvityksen mukaan talousmetsissä lahopuiden ja vanhojen, järeiden puiden osuus tulisi olla pitkällä tähtäimellä ainakin 15 prosenttia luonnonmetsien määrästä, paikoitellen enemmänkin. Kaikkia kasvupaikan luontaisia puulajeja tulisi säästää. Lisäksi Etelä-Suomessa tulisi suojella ekologisesti arvokkain kymmenesosa metsistä.
Selvityksen mukaan voimakkaimmat elvytystoimet tulisi suunnata reheville kasvupaikoille ja suojelualueiden läheisyyteen. Vesistöjen tilaa voitaisiin parantaa esimerkiksi vähentämällä ojituksia ja jättämällä suojavyöhykkeitä vesistöjen lähellä.
Hiilivarastoja parantaisi metsien kiertoaikojen pidentäminen ja puuston kasvuun panostaminen.