Matkapuhelinpakkauksiin pitäisi siksi lisätä samantapainen varoitusteksti kuin tupakka-askeihin: Tämän tuotteen käyttö saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja vaikuttaa negatiivisesti aivojen kehitykseen. Tai jopa: Tuote saattaa aiheuttaa aivomätää.

Näin ehdottaa neurotieteen ja psykiatrian professori emeritus Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

Tutkimustieto liiallisen ruutuajan ja sosiaalisen median kielteisistä vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy nopeasti.

Karlsson viittaa esimerkiksi laajaan yhdysvaltalaiseen tutkimuskatsaukseen, jonka mukaan lasten ja nuorten runsas ruutuaika on yhteydessä mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja ADHD:hen.

– Tutkijat seurasivat tuhansia lapsia ja myös tutkivat heidän aivojensa toimintoja. Heidän keräämästään aineistosta on julkaistu useita artikkeleita. Entistä enemmän alkaa näyttää siltä, että kasvanut ruutuajan määrä lisää riskiä psykiatrisille häiriöille, Karlsson sanoo.

Arvovaltaisen Journal of the American Medical Associationin eli Jaman julkaisemassa kahden vuoden seurantatutkimuksessa tutkijat havaitsivat myös, että lisääntynyt sosiaalisen median käyttö 9–11-vuotiailla lapsilla heikensi tarkkaavaisuutta, muistitoimintoja ja kielellisiä kykyjä.

– Jos parissa vuodessa sekä mielenterveydessä että kognitiivisissa toiminnoissa tapahtui laskua, mitä se tekee kymmenessä vuodessa, kun lapset kasvavat aikuisiksi, Karlsson pohtii.

Asenteet tiukentuneet

Viime vuosina asenteet lasten ja nuorten ruutuaikaan ja somen käyttöön ja ovat tiukentuneet, kun kokemusta ja tietoa haitoista on kertynyt.

Syksyllä perusopetuslaissa kiellettiin älypuhelimien käyttö oppitunneilla. Osa alakouluikäisten lasten vanhemmista on lykännyt myöhempään ikään älypuhelimen hankkimista myöhempään ikään. Pääministeri Petteri Orpo väläytti hiljattain jopa some-kieltoa alle 15-vuotiaille.

– Kovin moni tuskin jättäisi kännykän hankkimatta varoitustekstin takia. Varoitusteksti kuitenkin korostaisi, että nämä asiat on syytä ottaa ja otetaan vakavasti. Ehkä se saisi vanhemmat pohtimaan tarkemmin lastensa ruutu- ja some-aikaa.

Vaikeaa olla optimisti

Yliopistontutkija Iina Savolainen Tampereen yliopistosta ei tyrmää ajatusta varoitusteksteistä, mutta muistuttaa, että nyky-yhteiskunnassa älypuhelin on monelle käytännössä välttämätön. Sen toimintoja tarvitaan arjen asioissa, jos nykyään haluaa elää normaalia elämää.

Hän johtaa keskusta, jossa tutkitaan uusia teknologioita sosiaalipsykologian näkökulmasta.

– Lisäksi luulen, että nykyään ihmiset ovat jo aika tietoisia riskeistä, joita kännyköihin liittyy. Mutta voisihan sitä kokeilla. Se voisi herätellä ihmisiä miettimään asiaa ja omaa puhelimenkäyttöä enemmän, Savolainen sanoo.

Hasse Karlsson ei uskalla olla kovin suuri optimisti sen suhteen, että yhteiskunta saisi ruudut tulevaisuudessa ratkaisevasti nykyistä paremmin hallintaan.

– Lisääntyvällä tiedolla on varmaan jokin vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Toiseen suuntaan vetävät voimat ovat kuitenkin valtavan suuret. Digi- ja some-jätit tekevät tuotteistaan mahdollisimman koukuttavia ja ovat myös taloudellisesti merkittäviä toimijoita.