BRYSSEL Voimaantunut Eurooppa-neuvosto, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvasi tunnelmaa huippukokouksen jälkeen.

Voimaa tuli Orpon mukaan siitä, että EU vastusti yhtenä rintamana Trumpin painostusta ja onnistui. Moni johtajista tulkitsi, että Trump perääntyi ainakin osittain siksi, että huomasi vastustuksen olevan kovaa.

Trump uhkasi kahdeksaa Euroopan maata lisätulleilla, jollei Yhdysvallat saa Grönlantia haltuunsa. EU-johtajat kokoontuivat hätäkokoukseen pohtimaan vastatoimia.

Yllättäen Trump perui tulliuhan keskiviikkoiltana. EU:n hätäkokous muuttui sen jälkeen kriisinpurkutapaamiseksi. EU-johtajilla oli tarve purkaa tuntojaan Trumpin höykytyksen jälkeen.

Vastatoimia varalle

Kokouksessa piti alun perin päättää 96 miljardin euron vastatulleista ja mahdollisuudesta ottaa käyttöön kauppasingoksi kutsuttu kova vastatoimi, jolla voidaan esimerkiksi rajoittaa markkinoille pääsyä.

Toimia halutaan yhä käyttää, jos Trump kärjistää tilanteen.

”Meillä pitää olla ladattu ase pöydällä”, oli erään virkamiehen näkemys kokouksen alla.

Esimerkiksi Grönlanti-kiistaa ei ole ratkaistu, ainoastaan kriisi saatiin taltutettua. Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte jatkavat neuvotteluja saaresta.

Uudet painostukset ovat nekin mahdollisia.

Trump uhkaili taas Eurooppaa

Kun Trump oli poistanut eurooppalaismailta tulliuhan, kului muutama tunti ja hän uhkaili taas. Hänen mukaansa kosto seuraa, jos Euroopan maat ryhtyvät myymään hallussaan olevia Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja Washingtonin painostamiseksi. Myyntien syynä olisi kiistely Grönlannista.

Suurin osa Yhdysvaltain velkakirjoista on yksityisten sijoittajien hallussa eikä EU ryhdy masinoimaan niiden myymistä. Siksi ei pitäisi olla myöskään pelkoa vastatoimista.

Muutamat ovat kyllä tarjonneet velkakirjojen myymistä aseeksi Yhdysvaltoja vastaan. Jos sijoittajat uhkaisivat joukolla myydä omistuksiaan, markkinat romahtaisivat.

Sijoittajat ovat toki voineet osoittaa suuttumustaan myymällä omistuksiaan omin päin. Tanskalainen eläkesäätiö AkademikerPension ilmoitti tällä viikolla myyvänsä sadan miljoonan dollarin arvosta Yhdysvaltain velkakirjoja. Myynnistä ilmoitti myös grönlantilainen eläkeyhtiö.

Yhdysvallat on velkainen maa ja lainat ovat puolustusmenojen takia kasvussa. Eurooppa on Yhdysvaltain suurin lainoittaja eli Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja on eniten eurooppalaisilla sijoittajilla.

Myyntiralli osuisi omaan nilkkaan

Paljon on puhuttu siitä, että Kiina voisi käyttää valtaa myymällä Yhdysvaltain valtionlainojen omistuksiaan. Niin ei ole käynyt, vaikka Kiinassa omistaja on usein valtio tai sen hallinnoima taho.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kuvasi, että toimi osuisi myös omaan nilkkaan.

– Jos nyt myydään nykymarkkinahintaan sata miljardia, niin sitten se hinta siitä vähän laskee ja myydään seuraavat sata miljardia taas vähän alempaan hintaan. Loppupeleissä voikin olla, että se johtaa melko suuriin tappioihin.

Yhdysvaltain velkakirjojen omistus ei ole niinkään ase vaan muistutus siitä, että Euroopassa on kyllä rahan tuomaa valtaa. Riippuvuussuhde Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on molemminpuolinen.

Uhkailusta päätellen Trumpkin tajuaa tämän, vaikka hän omistikin Davosissa paljon puheaikaa Euroopan väheksymiselle.