Arto Hokkanen leikkii Piippa-kurjen kanssa avainnipulla Pyhtään lintuhoitolassa. Parivaljakko tuntee toisensa hyvin. Piippa tuli hoitolaan 10 vuotta sitten. Hokkanen ja Piippa kohtasivat siellä vuosikausien ajan päivittäin.

Nyt on toisin.

Lintuhoitolan 27 vuotta sitten perustanut Hokkanen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, ja tapaamiset ovat harvenneet.

– Syksyllä alkoi tuntua, että minulla ei ole enää patterissa niin paljon virtaa kuin tämä työ vaatisi. Enkä pysty antamaan täyttä apua täällä työskentelevälle tyttärelleni Marjaana Hokkaselle.

Minun tilalleni saatiin palkattua uusi työntekijä, kertoo Hokkanen.

Pyhtään lintuhoitola on luonnonvaraisten lintujen hoitola, jonka pääsääntöinen tehtävä on kuntouttaa loukkaantuneet linnut ja vapauttaa ne takaisin luontoon. Toiminnasta vastaa Pyhtään Lintuhoitola ry.

Hoitolan työpäivä kattaa muun muassa ruokintaa, siivomista ja lintujen hoitoa. Aika ajoin pitää myös lähteä noutamaan loukkaantunut lintu hoitolaan.

– Onneksi meidän ei tarvitse hakea kaikkia loukkaantuneita lintuja itse, vaan useimmat tuodaan tänne. Meidän tekemämme noutoreissut ovat pois kaikesta muusta työstä täällä, sanoo Hokkanen.

Harrastuksesta tuli ammatti

Idea lintuhoitolan perustamisesta tuli aikoinaan Arto Hokkasen vaimolta Hannele Hokkaselta.

– Hän oli kesätöissä Kotkan puistotoimessa. Hannele näki, miten poliisi joutui lopettamaan loukkaantuneita lintuja, koska lähialueilla ei ollut paikkaa niiden hoitamiseen. Siitä saimme idean lintuhoitolan perustamiseen. Toiminta alkoi vuonna 1998, kertoo Arto Hokkanen.

Ihan ummikkona Hokkanen ei lähtenyt tekemään töitä lintujen parissa. Hän oli harrastanut lintuja jo pitkään ja muun muassa kasvattanut niitä kotonaan. Lisäksi Heinolan lintuhoitolan perustaja Anthony Bosley lupasi auttaa aina tarvittaessa.

Pyhtään lintuhoitolaan saapuu vuosittain 300–400 hoitoa tarvitsevaa lintua. Useimmat saadaan hoidettua ja palautettua luontoon, mutta joukkoon mahtuu myös ikävämpiä tapauksia.

– On surullista, kun meille tulee lintu, jonka kohdalla ainoa mahdollisuus on viedä se eläinlääkärin lopetettavaksi. Varsinkin, jos lintu on muuten terävässä kunnossa, mutta on esimerkiksi halvaantunut törmäyksessä, toteaa Hokkanen.

Hokkasen mukaan ihmiset aiheuttavat linnuille vahinkoa joskus ajattelemattomuuttaan.

– Kun linnuilla on pesimäaika, niin samaan aikaan keväällä ihmiset innostuvat siivoamaan pihojaan tai alkavat tehdä kattoremonttia. Silloin pesä saattaa vahingossa tuhoutua, kertoo Hokkanen.

Rahasta vuosittainen huoli

Kun lintuhoitola perustettiin, sitä hallinnoi ympäristökeskus, joka maksoi kaikki laskut. Ympäristökeskuksen muuttuessa ely-keskukseksi tuki väheni. Nyttemmin lintuhoitolaa pitää yllä yhdistys, joka vuosittain anoo valtiolta tukirahoja.

Hokkasen mukaan se raha ei kata lintuhoitolan kuluja, mutta hoitolaa auttavat monet säätiöt, firmat ja yksittäiset ihmiset.

– Ilman niitä emme tulisi toimeen, kertoo Hokkanen.

Hän myöntää, että talousasiat olivat yksi syy, joka söi hänen voimiaan.

– On rankkaa, kun öisin joutui miettimään, miten tästä selvitään eteenpäin. Haluan todella kiittää kaikkia lintuhoitolaa auttavia ihmisiä, toteaa Hokkanen.

Apumiehenä ja lintuja moikkaamassa

Vaikka Arto Hokkanen jäi eläkkeelle, hän ei ole täysin hylännyt lintuhoitolaa. Hän käy siellä tarvittaessa auttamassa päivän töissä.

– Ja tietysti käyn tapaamassa tuttuja asukkeja, muun muassa Piippa-kurkea ja toista vakiasukasta Kostiina-korppia. Kostiina on ollut täällä jo parikymmentä vuotta, ja sen kanssa toivotamme toisillemme ”huomenta”, kertoo Hokkanen.

Kun Hokkaselta kysyy, mikä merkitys linnuilla hänelle on. Vastaus on selkeä.

– Se on elämäntapa.