Julkisista saunoista ja saunamaailmoista on tullut villin lännen ala, jota ei käytännössä valvo kukaan. Tätä mieltä on Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja Carita Harju.

Sauna from Finland on asiantuntijaverkosto, joka neuvoo saunaan liittyvissä asioissa. Se myös myöntää laatusertifikaatteja kotimaassa ja ulkomailla.

Valviran ohjeen mukaan yleisissä saunoissa riittää, että terveystarkastaja tarkastaa paikat kerran kahdessa vuodessa. Tarkastuksesta sovitaan etukäteen. Poikkeuksen tekevät paikat, joissa on vesikierrossa oleva allas, kuten uimahalleissa.

Suomeen on viime vuosina perustettu satoja julkisia saunoja tai saunamaailmoja.

Harjun mukaan monet saunamaailmayrittäjät tulevat ravintola-alalta. Heillä ei välttämättä ole riittävää osaamista tai ymmärrystä siitä, millainen työ kaupunkisaunan ylläpitäminen on.

– Suomessa ajatellaan, että kaikki tietävät saunomisesta, ja saunan osaa rakentaa kuka vain. Aika moni kompastuu kuitenkin ylläpitoon, jos paikalla on satoja tai tuhansia käyttäjiä viikossa.

Kotikäyttöön tarkoitetut altaat ovat haasteellisia pitää puhtaana

Terveystarkastajien mukaan saunamaailmoissa riskinä ovat kemikaalien ylisyötöstä aiheutuvat iho-oireet, pintojen kautta tarttuvat noro tai muut virukset, legionella tai tulehduksia aiheuttavat bakteerit.

Suomessa eniten yleisiä saunoja on Helsingissä ja Tampereella. Paikkakuntien terveystarkastajat tarkastivat yli 50 yleistä saunaa ja saunalauttaa vuonna 2024. Tarkastusten pääpaino oli hygieniariskeissä. Tarkastuksista myös kerrottiin etukäteen.

Aistinvaraisesti saunatilat olivat siistejä ja hygieenisiä suurimmassa osassa paikkoja. Niiden hygieniasta ei ollut myöskään valitettu.

Huonoja pintapuhtaustuloksia sai kuitenkin 41 prosenttia saunoista. Niistä 71 prosenttia oli sellaisia, joissa oli kastautumis­mahdollisuus järvessä, paljussa tai porealtaassa.

Parhaimmat tulokset olivat saunoissa, joissa vuosittaiset kävijämäärät olivat suurimmat. Huonoja tuloksia oli eniten saunoissa, joissa kävi vuosittain 4 500–20 000 saunojaa.

Terveystarkastajien mukaan altaiden ja veden laadun kannalta olennaisinta on omavalvonta, asiantuntemus veden käsittelyssä ja märkätilojen puhtaanapito.

– Haasteita tuottavat erityisesti altaat, jotka on suunniteltu kotikäyttöön eikä julkisiin tiloihin, sanoo terveystarkastaja Sari Front.

Kuntien terveystarkastajat ovatkin laatimassa tarkempia ohjeita altaiden ylläpitäjille ja saunamaailmojen käyttäjille.

Kaikki eivät piittaa ohjeista

Saunamaailma Hickarö Resortin yrittäjä Sanna Rönnkvistillä on kokemusta siitä, ettei hygieniasta huolehtiminen ole aina helppoa. Hickarö Resort avattiin Kokkolassa viime kesänä. Paikassa on kolme saunaa, järveen tehty avanto ja ulkoporeallas.

Siivous on ulkoistettu siivousfirmalle, mutta porealtaan yritys hoitaa itse. Suurin ongelma on, jos porealtaaseen mennään peseytymättä.

– Jos järvestä noustaan suoraan porealtaaseen, altaaseen tulee epäpuhdasta vettä. Jos saunasta mennään hikisenä porealtaaseen, sekin on huonoksi altaan vedelle, Rönnkvist kertoo.

Kokkolassa saunojat ohjeistetaan ennen ensimmäistä kertaa, ja suurin osa paikan 400 viikkokävijästä noudattaa sääntöjä hyvin. Osa ei kuitenkaan Rönnkvistin mukaan piittaa ohjeista.

Hän kertoo harkinneensa jopa porealtaasta luopumista, koska sen hoitaminen vaatii niin paljon.

– Jos veden arvoja ei saada korjattua, joudutaan aamulla nopeana toimenpiteenä vaihtamaan porealtaan vesi osittain tai kokonaan.

Aina suihkun kautta saunaan

Sauna from Finlandin Carita Harju kiinnittäisi huomiota siivoukseen ja ihmisten käyttäytymiseen ja opastamiseen.

– Porealtaaseen ja saunaan pitäisi aina mennä suihkun kautta, myös, kun tulee avannosta. Saunassa on hyvä käyttää laudeliinaa. Se suojaa itseä ja lauteita, Harju neuvoo.

Pesutilat taas vaativat ammattimaisen siivouksen, eli ammattivälineet ja ammattilaiskäytössä käytössä olevat aineet, mekaanisen pesemisen ja saunan kuivattamisen.

– Jos homma pyörii ja on asiakkaita, pitää olla varaa palkata ihmisiä pitämään huolta hygieniasta. Se vaatii osaamista ja tietyn määrän henkilökuntaa, Harju muistuttaa.

Kylpylää ja saunoja pestään läpi yön

Siivoukseen on panostettu myös Kauhavalle Härmän kylpylään lokakuussa avatussa Paanussa. Jo paikkaa suunniteltaessa valittiin pinnat, jotka on helppo puhdistaa ja jotka sietävät vettä ja hankausta.

Kylpylän siivoustoimenjohtaja Anna Leena Hietamäen mukaan kaikki pinnat käydään läpi päivittäin ja etenkin öisin.

– Kun kylpylä ja Paanu sulkeutuvat iltakymmeneltä, yösiistijät siivoavat aamuun saakka.

Hietamäki kertoo, että eri päivinä käytetään eri puhdistusaineita. Kerran viikossa saostumat poistetaan happamalla aineella, kolmena päivänä käytetään klooripitoista tai desinfioivaa ainetta. Ihosta irtoava rasvalika taas poistetaan kolme kertaa viikossa heikosti emäksisellä aineella.

Kylpylässä on uimahallien tapaan vesikiertojärjestelmä, jota viranomaiset myös valvovat.

Vedenkäsittelylle on tilaa ja pienistäkin poikkeamista tulee hälytys, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Emilia Alasaari.

– Meillä ei myöskään ole yhtään ulkoallasta, mikä jo torppaa monet epäpuhtaudet, sanoo kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Mäkinen.