Uudenvuodenaatto 2024 oli Nurmeksessa murheellinen. Poliisi ja eläinlääkäri joutuivat lopettamaan yli viisikymmentä huonokuntoista koiraa.

Koirat löytyivät kolmen saksalaisnaisen pakettiautosta, jonka poliisi pysäytti Nurmeksen ABC-aseman kohdalla. Naisia epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta. Yksi naisista omisti Lieksassa kiinteistön, jossa koiria oli todennäköisesti pidetty.

Koiria oli autossa yhteensä 112, ja niistä yksi oli kuollut. Loput sijoitettiin eri eläinsuojeluyhdistyksiin.

Pakettiauton kyydissä olivat myös monirotuiset Hilma, Mauri, Onneli ja Matilda, joille kävi lopulta hyvin. Ne saivat kodin hyvinkääläisen Suvi Ranttilan luota. Koirien sopeutuminen normaaliin arkeen ei kuitenkaan ollut helppoa.

Kaikki pakettiautosta uudelleen sijoitetut koirat eivät selvinneet.

Hilma ja Mauri

Hilma ja Mauri tulivat Suvi Ranttilalle yli vuosi sitten Suojele eläintä -eläinsuojeluyhdistykseltä. Ranttila otti koirat luokseen käytännössä päivä pakettiautosta löytymisen jälkeen.

Ranttilalle oli heti selvää, että Hilma ja Mauri saavat jäädä loppuelämäkseen asumaan hänen luokseen.

– Minulla oli kymmenvuotias syöpää sairastava lapinkoira, joten se sai vielä elämänsä lopussa oman lauman.

Koirat olivat saapuessaan huonossa kunnossa, likaisia ja haisivat pahalle. Molempien tassut olivat pahasti paleltuneet, ne olivat laihoja ja niiden korvat olivat tulehtuneet. Lisäksi Hilman kaulasta löytyi huivi, joka oli lähes syöpynyt ihoon.

– Molempien turkit olivat ihan jäätyneessä ripulipaskassa.

Aluksi Hilma oli kaksikosta arempi ja juoksi ihmisiä karkuun. Sisätiloissa molemmat vain kyyhöttivät.

Nyt Hilma on arviolta kolme–neljävuotias. Mauri oli tullessaan alle vuoden ikäinen. Todennäköisesti se on myöhemmin Ranttilalle tulleen Matildan pentu.

Kun Ranttila vei Hilman ja Maurin sirutettaviksi, selvisi, että Hilma oli jo sirutettu. Hilma on todennäköisesti landseerin, newfoundlandinkoiran, tanskandoggin ja kanariandoggin sekoitus.

Mätää hampaissa ja korvissa

Tervakoskella toimivan Suojele eläintä -eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen Ellu Luukkonen kertoo, että yhdistykselle tuli lopulta kymmenen pakettiautosta löytynyttä koiraa. Niistä kolme piti sittemmin lopettaa, koska ne olivat niin huonossa kunnossa.

Tutkimuksista ja röntgenkuvista paljastui, että osalla koirista oli lonkkavikoja, selkärangan rappeumaa, puremajälkiä ja mätiä hampaita.

– Yhdellä vanhemmalla koiralla valui korvasta ja hampaista mätää, Luukkonen sanoo.

Luukkonen kertoo, että epäilty nuorempi saksalaisnainen otti häneen sosiaalisessa mediassa yhteyttä viime keväänä.

– Hän halusi muka auttaa. Hän yritti etsiä muutamaa lempikoiraansa ja oli muka todella pahoillaan.

Onneli ja Matilda

Myös Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys oli yksi niistä eläinsuojeluyhdistyksistä, jotka ottivat Nurmeksen pakettiautokoiria huomaansa. Onneli ja Matilda päätyivät viranomaisilta Lahteen vuoden 2025 alussa. Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle tuli kaikkiaan viisi pakettiautokoiraa.

Yhdistyksen koiravastaava Sini Salmenniemi-Kuparinen kertoo, ettei ollut koskaan nähnyt yhtä traumatisoituneita koiria kuin 4-vuotias Matilda ja 5-vuotias Onneli olivat.

– Koirat olivat ihan patsaita, kun he tulivat yhdistykselle. He olivat niin sokissa, etteivät kyenneet liikkumaan mihinkään.

Koirat pelkäsivät aluksi ihmisiä ja hakivat toisistaan turvaa, joten koirat saivat olla koko ajan yhdessä. Aluksi koirat saivat vain nukkua traumojaan pois ja niistä huolehtivat vain tietyt ihmiset.

Yhdistyksen vapaaehtoiset alkoivat rakentaa hitaasti luottamusta. He istuivat maassa koirien lähellä, silittelivät niitä ja juttelivat lempeästi.

– Tytöillä oli valtavia pelkotiloja, joista ponnistimme eteenpäin.

Ensiaskeleet koirien kanssa olivat perusasioiden opettelua. Koirat eivät olleet sisäsiistejä eivätkä osanneet olla valjaissa. Sisätiloista ulos tarpeille meneminen saattoi alussa kestää jopa tunnin. Ensimmäisillä kerroilla koirat jouduttiin kantamaan ulos, koska ne eivät ahdistukseltaan kyenneet liikkumaan.

– Saatoimme seistä ulko-ovella, vaikka kuinka kauan, ennen kuin koirat uskalsivat mennä pihalle.

Koirien ruokahalu oli aluksi valtava.

– Näkyi, että koirat ovat joutuneet tappelemaan ruuasta, Salmenniemi-Kuparinen sanoo.

Ulkoisten merkkien perusteella molemmat koirat olivat luultavasti saaneet pentuja.

Sijaiskodin kautta loppuelämän kotiin

Alun jälkeen koirat pääsivät eläinsuojeluyhdistyksen tiloista Lahdesta sijaiskotiin, jossa ne opettelivat arjen taitoja. Sijaiskodissa oli muitakin koiria, jotta koirakavereihin tottuneet Matilda ja Onneli saivat seuraa. Kaksikko alkoi rentoutua ja leikkiä.

– Ne lähtivät ihan lentoon sijaiskodissa, kun ne pääsivät olemaan muiden koirien kanssa, Salmenniemi-Kuparinen iloitsee.

Suvi Ranttila huomasi Matildan ensin Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen somepostauksesta. Hän ei halunnut erottaa Matildaa ja Onnelia, joten päätyi tarjoamaan kodin molemmille. Koirat muuttivat Ranttilan luokse viime toukokuussa Koti koiralle -ohjelmassa.

– Olisi ollut väärin erottaa koirat, kun ne olivat olleet niin pitkään yhdessä.

Nykyisin koirat ovat iloisia ja rentoja, mutta traumaattiset kokemukset näkyvät edelleen. Onneli ja Matilda eivät mene mielellään auton takakonttiin, mutta Hilma ja Mauri eivät suostu menemään lähellekään avointa takakonttia.

– Siitä tulee ihan paniikkireaktio.

Sen sijaan henkilöauton takapenkillä matkustaminen turvavöissä sujuu kaikilta.

Koirista Mauri on reippain, koska se oli pakettiautosta pelastuessaan vielä pentu.

– Olen positiivisesti yllättynyt ja iloinen siitä, miten hyvin koirat ovat sopeutuneet, Ranttila iloitsee.