Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.
2010-luvulla olympiaohjelmaan tulleet slopestyle ja big air ovat suomalaisille urheilunseuraajille tuttuja lajeja erityisesti lumilautailun puolelta. Slopestylen kaksinkertainen olympiamitalisti Enni Rukajärvi ja big airin kaksinkertainen maailmanmestari Roope Tonteri ovat olleet näkyviä hahmoja arvokisarinteissä.
Milanon ja Cortinan olympialaisiin Suomi lähtee historiallisen pienellä lumilautailujoukkueella. Eveliina Takalla ja erityisesti Rene Rinnekankaalla on kaikki mahdollisuudet menestyä Italiassa viiden renkaan kisoissa.
Suomen suurin mitalisuosikki Livignossa kisattavissa big airissa ja slopestylessä laskee tällä kertaa suksilla. Freeski-laskija Anni Kärävä on noussut maailman huipulle parin viime kauden aikana.
Kärävä on taituroinut mitalisijoille niin arvostetussa kutsukisassa X Gamesissa kuin lajin MM-kisoissa ja maailmancupissakin.
Milano-Cortinan kisat ovat suksivirtuoosille uran toiset olympialaiset. Pekingissä neljä vuotta sitten Kärävä oli big airissa finaalissa yhdeksäs ja slopestylessä 15:s.
Kärävällä oli paikka myös Pyeongchangin vuoden 2018 kisoihin, mutta loukkaantuminen esti osallistumisen.
Tässä jutussa kerrotaan, mihin asioihin Kärävän menestys Milanon ja Cortinan olympialaisissa ratkeaa.
Ilmavuus ja innovatiivisuus
Sekä big air että slopestyle ovat arvostelulajeja.
Tiiliskivenpaksuinen sääntökirja ja englanninkieliset termit tekevät lajeista maallikolle hieman hankalaa seurattavaa, mutta tuomareiden antamien pisteiden taakse kätkeytyy selkeä logiikka.
Kuusi tuomaria jakaa big airissa tempulle pisteet asteikolla 0–100. Kuten mäkihypyssä, korkein ja matalin pistemäärä jätetään pois laskuista ja jäljelle jääville tuomaripisteille lasketaan keskiarvo.
Kisa ei kaadu yhteen kaatumiseen tai epäonnistumiseen. Yhteispisteisiin lasketaan urheilijan kaksi parasta runia (laskua), kun kierroksia on yhteensä kolme.
Pistemäärä muodostuu eri tekijöistä, kuten temppujen vaikeustasosta ja luovuudesta. Tuomareiden tarkoitus ei ole antaa absoluuttisesti oikeaa pistemäärää, vaan panna urheilijat paremmuusjärjestykseen. Kunkin kisan pisteskaala lähtee muodostumaan ensimmäisestä kilpailijasta.
Anni Kärävä juhli uransa ensimmäistä maailmancup-kisan voittoa Pekingin big airissa viime itsenäisyyspäivänä. Alla olevalla videolla avataan, mistä tekijöistä Kärävän voittopisteet muodostuivat.
Varmuus ja tyylikkyys
Tulevissa olympialaisissa Kärävältä vaaditaan menestykseen todennäköisesti maailmancupin voittokisaa kovempaa suoritusta.
Ylellä lumilautailua ja freestyleä selostava Sami Saarenpää ei lähde veikkaamaan suomalaisen sijoitusta, koska laji on herkkä ja muuttujia on olympialaisissa paljon.
Saarenpään mukaan viime aikojen saavutukset kuitenkin osoittavat tason, jolla Kärävä parhaimmillaan on. Asiantuntija kuvaa Kärävää äärimmäisen varmaksi laskijaksi.
Annilla on kylmäpäisyyttä pysyä omassa suunnitelmassa. Hän tietää tasan tarkkaan, mitä tekee.
Sami Saarenpää
Tyyli on sulava, ja grabit eli otteet suksista ovat hyviä. Hän hallitsee ne hankalissakin olosuhteissa.
Sami Saarenpää
Kärävän vahvuudet korostuvat, kun olosuhteet ovat haastavat ja muilla pelikirja hukkuu kesken kilpailun.
Saarenpään mukaan haasteita voi tulla slopestyleradan kaarielementeissä. Kunnon lumikouruja on enää harvoissa hiihtokeskuksissa.
Ennen olympialaisia Kärävä on laskenut tällä kaudella maailmancupissa big airissa sijoille 1 ja 4 sekä slopestylessä sijoille 3 ja 8.
Mitä eroa on slopestylellä ja big airilla?
Kärävän kisaurakka alkaa olympialaisten avausviikonloppuna, kun Livignossa kilpaillaan slopestylen karsinnoissa. Suomalainen kisasi uransa alkuvuosina maailmancupissa pääasiassa slopestylessä, mutta on huipulle noustuaan niittänyt menestystä enemmän big airissa.
Big airissa keskitytään yhteen hyppyyn kerrallaan, mutta slopestylessä vedetään läpi kokonainen rata. Erilaisten hyppyreiden lisäksi rinteessä on kaiteita ja laatikoita. Lajissa korostuvat monipuolisuus ja radan eri osien hallinta.
– Slopestylessä pitkään rinteeseen voi rakentaa lähes millaisia elementtejä tahansa. Siinä voivat yhdistyä big air, halfpipelasku kaarevina elementteinä ja katulaskusta inspiraatiota hakevat reilielementit, Saarenpää kuvailee.
Toinen ero big airiin on, että kolmesta laskusta vain parhaan runin pisteet määrittelevät lopputulokset.
Tuomareita on yhdeksän, ja osa heistä keskittyy kokonaisvaikutelman arviointiin, osa radan eri osa-alueisiin. Monipuolisuuden arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi pyörimissuuntien vaihtelua ja otteiden muuntelua.
– Heti jos on vähän vaikeammat olosuhteet: jäistä, tuulta, lumisadetta... Silloin laskijan taito todella tulee esiin, Saarenpää kuvailee.
Muut suomalaiset
Hallitsevan MM-pronssimitalisti Anni Kärävän lisäksi Livignossa laskee toinen viime kevään arvokisoissa mitalille taituroinut freeski-urheilija. Elias Syrjä jysäytti Sveitsin Engadinissa maaliskuussa MM-hopealle.
Tällä kaudella Syrjä on keskittynyt harjoitteluun.
Hän on laskenut maailmancupissa vain yhden slopestyle-kisan. X Gamesin big airissa Syrjä oli kuudes.
26-vuotias Kuura Koivisto on puolestaan ahkeroinut neljä eri maailmancupin kilpailua.
– Näillä jätkillä on järisyttävää luovuutta. Molemmat pystyvät tuomaan kisoihin progressiota, joka venyttää tuomareiden linjaa. Kyse ei ole siitä, että pyörittäisiin vain puoli kierrosta enemmän, vaan tehdään uudella tavalla uusia liikkeitä, Sami Saarenpää sanoo.
Miesten joukkueen täydentää 18-vuotias Elias Lajunen. Nuorukaisella on jo alla kaksi kisaa sekä maailmancupissa että MM-kisoissa.
Kaiken onnistuessa nappiin Suomella on potentiaalia useampaankin freeski-mitaliin Livignossa. Kaikki voi kuitenkin olla yhdestä horjahduksesta kiinni.