Välipäivinä riehunut Hannes-myrsky maksoi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle melkein 100 000 euroa.
Pelastusjohtaja Topi Puronhaara kertoo, että raportointi on vielä hieman keskeneräinen, mutta Hanneksen normaalien menojen lisäksi aiheuttamat kustannukset asettuvat 70 000–90 000 euron välille.
Lisälasku tulee lähinnä henkilöstökuluista, koska kaikki alueen pelastajat myös sopimuspalokunnista olivat töissä yli vuorokauden myrskyn aikana.
– Myös kalustosta tulee jonkin verran kustannuksia. Myrskyyn kuitenkin oltiin myös taloudellisesti varauduttu.
Hannes-myrsky aiheutti pelastuslaitokselle 426 vahingontorjuntatehtävää. Koko Suomessa tehtäviä oli 4 850.
Pelastustoimen tehtävämäärillä mitattuna edellinen yhtä voimakas myrsky oli Tapani vuonna 2011.
– Henkilöstö teki hyvin töitä myrskyn aikana. Selvisimme hyvin niistä tehtävistä, mitkä pelastustoimelle kuuluvat, Puronhaara sanoo.
Niin toteaa myös Soiten turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Pasi Paasila, vaikka kehityskohteitakin löytyi.
– Aina jää parannettavaa. Viestintä asiakkaiden ja median suuntaan olisi voinut sujua paremmin.
Myrskyt, maastopalot ja kyberiskut huolena
Hyvinvointialueen uusi yleinen valmiussuunnitelma on valmis. Maanantaina Keski-Pohjanmaan aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy suunnitelman.
Osana valmiussuunnitelmaa on luotu alueellinen riskiarvio, joka täydentää parhaillaan päivitettävää kansallista riskiarviota.
Kansallisesta arviosta poikkeavia skenaarioita Keski-Pohjanmaalla ovat myrskyt ja rajuilmat, tulvat, pato-onnettomuudet, vakavat kemikaali- ja räjähdysonnettomuudet sekä alkutuotannon häiriötilanteet.
Skenaarioita selittävät muun muassa alkutuotantovaltaisen maakunnan sijainti meren äärellä sekä Kokkolan lukuisat kemiantehtaat.
Hyvinvointialue varautuu toimimaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.
Pelastusjohtaja Topi Puronhaara
Todennäköisimpiä uhkia ovat tulevaisuudessa myrskyt ja rajuilmat, laajat maasto- ja metsäpalot, kyber- ja ICT-häiriöt, alkutuotannon häiriötilanteet sekä tarttuvat taudit ja eläintaudit.
Pelastusjohtajan mukaan valmiussuunnitelman tärkein tehtävä on luoda yhteinen näkemys hyvinvointialueen eri toimialueiden varautumiselle.
– Hyvinvointialue varautuu toimimaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.