Yle välittää talviolympialaisten kaikki kisapäivät suorina lähetyksinä 6.–22. helmikuuta 2026. Siirry olympialaisten kisasivulle tästä.
Italian Alpeilla sijaitsevaa Arabba-Marmoladan hiihtokeskusta mainostetaan paikkana, jossa unelmat toteutuvat.
Joulukuussa ”Dolomiittien paratiisissa” todistettiin kuitenkin useiden lomaa viettävien laskettelijoiden raivoa.
Sadat laskijat nousivat Arabbassa vuoren huipulle vain todetakseen, ettei alas ollut suksilla tai lumilaudoilla asiaa. Lumisen rinteen tilalla oli mutaa ja ruohikkoa. Rinteen lumetus lumitykeillä ei ollut onnistunut, koska lämpötilat olivat liian korkeat.
Idyllinen laskettelureissu muuttui nopeasti tungokseksi, tönimiseksi ja riitelyksi, kun vuoren huipulle jumiin jääneet ihmiset jonottivat tunteja takaisin alas vieville hisseille.
Joulukuun tapahtumat Dolomiiteilla ovat pieni mutta kuvaava esimerkki ilmiöstä, jota Italian Alpeilla asuvat tai säännöllisesti vierailevat ovat todistaneet vuosi vuodelta.
Tutkimusten mukaan alueen lumipeite on puolittunut sadan viime vuoden aikana. Vaikutukset ovat näkyneet paitsi alueen arjessa myös ympäri Pohjois-Italiaa pidettävän urheilun jättitapahtuman, Milano-Cortinan talviolympialaisten valmistelussa.
Epävarmuuden aikaa
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n puheenjohtaja Johan Eliasch piti joulukuun loppupuolella huolestuneen puheenvuoron.
Pitkän linjan bisnesmies oli huolissaan, valmistuvatko Italian talviolympialaisten suorituspaikat ajoissa. Yksi Eliaschin mainitsema ongelma olivat talven liian korkeat lämpötilat.
Niiden vuoksi osa Bormion syöksyrinteestä oli pitkään ilman lunta. Lumitykit pystyivät tuottamaan rinteille tekolunta vain öisin, kun oli tarpeeksi viileää.
– Ilmastonmuutos voi uhata koko talviolympialaisten olemassaoloa, FIS:n pomo sanoi.
Muutos on ollut tuntuva ympäri Italian Alppeja. Climate Central -sivuston mukaan Cortinan helmikuun keskilämpötila on noussut 3,6 astetta vuodesta 1956, jolloin kaupungissa järjestettiin viimeksi talviolympialaiset.
Alppien kansainvälisen suojelujärjestön CIPRA Internationalin johtaja Jakob Dietachmair sanoo Yle Urheilulle, että ongelma koskee koko Alppien aluetta.
Dietachmairin mukaan sadan viime vuoden aikana Alppien keskilämpötila on noussut kaksi astetta ja lumipeitteestä on kadonnut yli kolmannes.
– Eikä kyse ole vain lumipeitteestä. 1850-luvulta noin kaksi kolmasosaa Alppien jäätiköistä on sulanut. Tutkijat ovat ennustaneet, että seuraavien 40–80 vuoden aikana Alpeilla ei ole jäätiköitä ollenkaan, Dietachmair kertoo.
Tekolumen varassa
Italian talviolympialaisten järjestäjät ovat vastanneet nousevien lämpötilojen tuomiin haasteisiin tutulla konstilla.
Järjestäjien mukaan näissä talvikisoissa on tehty 1,6 miljardia litraa tekolunta. Tähän on mennyt yli 600 miljoonaa litraa vettä.
Val di Fiemmen paikallisen kisajärjestäjän edustaja Marisa Giacomuzzi sanoo Ylelle, että alueella on hyvät resurssit tekolumen tuottamiseen.
Val di Fiemmessä kilpaillaan olympialaisten maastohiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä. Giacomuzzin mukaan tilannetta on auttanut, että alueella on ollut nyt kylmin talvi moneen vuoteen.
– Pystymme tekemään tekolunta koko kaudeksi. Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta ainakin lähivuosina suurten kisojen järjestämisessä ei pitäisi olla ongelmaa.
Lukuisat ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet olympialaisten riippuvuutta tekolumesta. Jakob Dietachmairin mukaan lumen tekemiseen menee valtavia määriä vettä ja energiaa.
– Tekolumi on yleensä kiinteämpää ja kosteampaa kuin luonnonlumi. Se tekee maaperästä tiiviimpää, viivästyttää lumien sulamista keväällä ja voi aiheuttaa vahinkoa Alppien kasvillisuudelle.
Dietachmair sanoo, että käynnissä olevien olympiakisojen eteen on tehty muutakin vahinkoa.
– Esimerkiksi ampumahiihdosta tutussa Antholzissa raivattiin 2,5 hehtaaria vuoristometsää, jotta alueelle saatiin varastoallas tekolumen tuottamista varten. Suomalaisista määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta täällä Alpeilla sillä on väliä.
Kyseenalaiset sponsorit
Lumiongelma on kasvanut niin isoksi, ettei sitä voi enää paeta.
Kansainvälisen olympiakomitean mukaan vuonna 2040 maailmassa on enää 10–15 maata, joilla on riittävät olosuhteet talviolympialaisten järjestämiseen.
KOK onkin miettinyt kuumeisesti, miten turvata talvikisojen tulevaisuutta. On puhuttu suljetusta systeemistä, jossa tietyt, sopivat olosuhteet tarjoavat maat vuorottelisivat talvikisojen järjestäjinä. On väläytelty palloilulajien liittämistä talviolympialaisten ohjelmaan, jotta riippuvuus säästä vähenisi ja kisat tuottaisivat enemmän rahaa.
Keskiviikkona KOK kertoi harkitsevansa talvikisojen siirtoa helmikuusta tammikuuhun, jolloin lämpötilat ovat yleensä matalammat. Näin myös paralympialaiset siirtyisivät pois maaliskuulta, joka on monissa paikoissa jo liian lämmin ja epävarma kuukausi talvilajeihin.
KOK:n puheenjohtaja Kirsty Coventry linjasi keskiviikkona pidetyssä tilaisuudessa, että kansainvälisen kattojärjestön pitää tehdä parempaa työtä ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa.
Samalla kun KOK on valitellut muuttuvaa ilmastoa, Italian talviolympialaisten suurten sponsorien joukkoon kuuluvat öljy- ja kaasujätti Eni, autonvalmistaja Stellantis ja Italian kansallinen lentoyhtiö ITA Airways.
Tukijalista on ollut monelle myrkkyä. Keskiviikkona norjalainen laskija ja elokuvantekijä Nikolai Schirmer ojensi Coventrylle yli 20 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen. Siinä vaadittiin, etteivät fossiilisten polttoaineiden yhtiöt olisi mukana sponsoroimassa talviurheilua.
Kauaskantoiset vaikutukset
KOK:lla on edessään isoja päätöksiä talviolympialaisten kohtalosta. Urheilun globaali jättitapahtuma on kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Alppien suojelujärjestön johtaja Jakob Dietachmair muistuttaa, että lämpimät talvet ovat jo mullistaneet elämää Euroopan suurimmassa ja tunnetuimmassa vuoristossa.
Euronews-sivuston mukaan Italiassa on suljettu viiden viime vuoden aikana yli 260 hiihtokeskusta nousevien lämpötilojen vuoksi.
– Lisäksi täytyy muistaa, että Euroopan suuret joet kuten Rein, Rhone ja Po saavat alkunsa Alpeilta. Niiden vähenevä vesimäärä vaikuttaa maatalouteen ja ihmisten elämiin myös Keski-Euroopassa.
– Tutkijat ovat yksimielisiä, että lämpeneminen jatkuu. Se johtaa isoihin haasteisiin kuten pitkiin kuiviin jaksoihin talvella. Niitä seuraavat rajut sateet, tulvat ja maanvyöryt. Erityisesti ikiroudan sulaminen aiheuttaa isoja ongelmia, Dietachmair sanoo.