Keväällä 2025 työnantajien linnakkeessa Etelärannassa oltiin huolissaan.
Perusteettomia palkkaeroja suitsimaan pyrkivä EU-direktiivi oli saanut työnantajaleirin takajaloilleen.
Toisin kuin monet muut hallituksen työelämähankkeet, palkka-avoimuuden valmistelu kolmikannassa ei ollut edennyt työnantajien toivomalla tavalla.
Jyrkin vastustus kohdistui sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suunnitelmaan kirjata lakiin kriteerit samanarvoiselle työlle.
Tällä astuttaisiin työmarkkinaosapuolten varpaille puuttumalla palkkojen muodostukseen, vientialat katsoivat.
– Toivomme, että ottaisitte huolemme vakavasti, johtaja Minna Etu-Seppälä Kemianteollisuudesta kirjoitti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle 1. huhtikuuta 2025.
Ministeri vastasi vielä samana päivänä. Hän kiitti kirjeestä ja painotti, ettei linjalle ole poliittista kuittausta.
– Valmistelussa on ollut ilmeisiä haasteita, joita on jo ryhdytty ratkomaan. Välitäthän nämä terveiset liitoille, Grahn-Laasonen kirjoitti.
Elinkeinoelämän edunvalvojat kohdistivat vaikuttamistyötä monen eri väylän kautta tuolloin vielä työministerinä toimineen Arto Satosen (kok.) suuntaan.
Metsäteollisuuden työmarkkinapäällikkö Reima Lehtonen kirjoitti työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaalle 9. huhtikuuta.
Lehtosen mukaan tasa-arvolakiin kirjatut kriteerit suorastaan ”romuttaisivat tes- ja yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät”.
Aromaa vastasi ymmärtävänsä elinkeinoelämän huolet ”erittäin hyvin”. Hän kertoi keskustelleensa asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Ministeri Marttinen kutsuttiin apuun
Kevät eteni, kello tikitti ja työnantajapuoli alkoi tuskastua.
Toukokuun 6. päivä 2025 Metsäteollisuuden Lehtonen ja Kemianteollisuuden Etu-Seppälä huusivat tuoretta työministeriä Matias Marttista (kok.) pikaisesti apuun.
– Haluamme tuoda teidän tietoisuuteenne erittäin vakavan huolemme STM:n tasa-arvoyksikön työstä koskien palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa.
– Asia on vakava ja kiireellinen ja keskustelemme asiasta mielellämme kanssanne kasvokkain, kun saamme sovittua uuden tapaamisajankohdan, viestissä kirjoitettiin.
Muutoksia valmistelleen työryhmän viimeinen kokous olisi samana päivänä.
– Esiin tuomiimme huoliin ei ole mitään osin vastattu työryhmän työssä eikä poliittisella vaikuttamisella kuukausien keskustelujen jälkeenkään, Lehtonen ja Etu-Seppälä kirjoittivat.
– Toivomme, että asian suhteen tehdään kaikki mahdollinen.
STM:n asettama työryhmä sai työnsä päätökseen, ja mietintöluonnos julkaistiin 16. toukokuuta.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli jättivät mietintöluonnokseen eriäviä ja täydentäviä mielipiteitä.
Toisin kuin työnantajapuoli oli hartaasti toivonut, samanarvoisen työn määritelmä päätyi työryhmän esitykseen.
Etujärjestöillä oli huoli, mihin suuntaan valmistelu seuraavaksi etenee.
Kesäkuun 2. päivä palkansaajajärjestöjen edustajat pitivät Teams-palaverin ministeri Grahn-Laasosen ja hänen esikuntansa kanssa.
Järjestöjen viesti oli, että saman ja samanarvoisen työn määritelmän tuominen tasa-arvolakiin on erittäin tärkeää.
– Tämä on direktiivin vähimmäistäytäntöönpanon edellytys, palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan muistiossa kirjoitettiin.
Pian tapaamisen jälkeen STM pyysi kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön apua esityksen yksityiskohtien viilaamiseen.
11. kesäkuuta TEM vastasi.
Ministeriö katsoi, että direktiivin ja oikeuskäytännön puitteissa lakia ei voi säätää niin, ettei työnantajalla olisi velvollisuutta tehdä vertailua yli tes-rajojen, ei vaikka työnantajapuoli tätä toivookin.
Samanarvoisen työn osalta ministeriö ehdotti muotoiluksi:
”Työnantajan on varmistettava, että samasta tai saman arvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Työnantajan on työn arvon arvionnissa käytettävä kriteereitä, joilla voidaan arvioida ryön edellyttämää pätevyyttä, kuormitusta, vastuun määrää ja työoloja sekä tarvittaessa muita tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä työssä tai tehtävässä.”
Syksyn edetessä ääni kellossa kuitenkin muuttui.
Vahva vaikuttaminen väritti syksyä
Syksyllä 2025 etujärjestöjen huoli ei ollut hälvennyt, ja vaikuttamistyö jatkui vankkana.
Työnantajaleiri pelkäsi valmistelun edelleen etenevän STM:n johdolla väärään suuntaan.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelujohtaja Anne Kiiski kirjoitti Grahn-Laasosen valtiosihteeri Laura Rissaselle 15. elokuuta.
– Puhelinkeskusteluumme viitaten, KT:ssä olemme edelleen erittäin huolissamme siitä, minkä sisältöisenä HE tulee lausuntokierrokselle.
– KT haluaa nostaa esiin vielä sen, että direktiivi ei missään kohtaan edellytä, että erilaisia töitä vertailtaisiin toisiinsa. Erilaiset työt eivät ole samoja eivätkä verrattavissa toisiinsa ”samanarvoisina”.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski, 15.8.2025.
Yksityisen sektorin toimijat, Elinkeinoelämän keskusliitto etunenässä, lähestyivät erityisesti työministeri Marttista.
Elinkeinoelämän kerma laittoi 12. elokuuta hallituksen johtonelikon lisäksi TEM:n ministereille viestiä.
STM:n valmistelema esitys uhkaa toteutuessaan koko työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää.
Näin EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen, Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmasen allekirjoittamassa viestissä maalailtiin.
Elinkeinoelämän mukaan esitys myös aiheuttaisi yrityksille huomattavia kustannuksia ja lisäisi hallinnollista taakkaa.
– Toivomme, että jatkovalmistelussa esitys muokataan sellaiseksi, että edellä toteamamme ongelmat eivät toteudu, viestissä painotettiin.
EK:lla oli myös näkemys siitä, miten asia voitaisiin korjata.
15. syyskuuta se toimitti TEM:n johtaville virkamiehille listan työryhmän luonnoksen epäkohdista, jotka vaativat muutosta.
EK:n mukaan esimerkiksi samanarvoisen työn määritelmää ei tarvita; pikemminkin laissa tulisi korostaa työnantajan toimivan lainmukaisesti, jos se arvioi töiden vaativuutta työehtosopimuksissa sovittujen, sukupuolineutraalien kriteerien perusteella.
21. lokakuuta EK:ta edustavat Nesteen henkilöstöjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson ja Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas vetosivat sähköpostitse jälleen ministeri Marttiseen.
– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että luonnos-HE:n valmistelussa STM:n tasa-arvoyksikössä ei ole ollut riittävää perehtyneisyyttä suomalaiseen työlainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestelmään, joka selittäisi ristiriitaisuudet, yrityspomot kirjoittivat.
– Työ- ja elinkeinoministeriöltä tarvitaan nyt jämäkämpää otetta puolustamaan työehtosopimusjärjestelmäämme.
Toivomme, että te pidätte toiminnallanne huolta siitä, että Suomen hallitus ei päädy STM:n luonnos-HE:n tavoin murtamaan yritysten ja työnantajien toimintaedellytyksiä.
EK:n osaava työvoima -valiokunnan puheenjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson ja varapuheenjohtaja Anu Ahokas, 21.10.2025
Joulukuussa alkoi tapahtua
Lakien laittaminen lausunnoille venyi ja vanui. Tuli joulukuu.
Viimein joulukuun 9. päivä työ- ja elinkeinoministeriö palasi STM:lle uudenlaisen, samanarvoista työtä koskevan ehdotuksen kanssa.
Ministeriö ehdotti koko samanarvoisen työn erillisen määritelmän poistamista ja uuden, samanarvoisen työn arviointia koskevan osion lisäämistä.
– Ehdotukselle on poliittisen puolen kuittaus, TEM:n erityisasiantuntija Katariina Jämsén kirjoitti STM:n virkamiehille 9. joulukuuta.
Viimein, kaksi päivää ennen jouluaattoa työryhmään osallistuneiden sähköpostiin kilahti kauan odotettu viesti: STM on lähettänyt esitysluonnoksen lausuntokierrokselle.
– Työryhmän esitystä on julkaisun jälkeen käsitelty poliittisesti mm. työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmässä, ja sitä on muokattu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Pahoittelumme lausuntokierroksen viivästymisestä! STM:n tasa-arvoyksikön Terhi Heinilä kirjoitti työryhmän jäsenille.
Hallituksen esitysluonnoksesta samanarvoisen työn määritelmä oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.
Lakiin oli sen sijaan kirjattu osio ”samanarvoisen työn tunnistamisesta”, kuten TEM ehdotti. Uuden muotoilun yhteydessä painotettiin, ettei asia synnytä erillistä ”tarkasteluvelvoitetta”.
Sääntelyä siis oli rukattu merkittävästi työnantajia vähemmän velvoittavaksi.
Palkansaajajärjestöt kummastelevat
Helmikuun alussa päättyneellä lausuntokierroksella palkansaajapuoli ihmetteli samanarvoisen työn määritelmän katoamista.
Työntekijäleirin mukaan tämä vesittää koko direktiivin ydintavoitteen toteutumisen eli sen, että samasta tai samanarvoisesta työstä tulisi maksaa sama palkka.
Myös tasa-arvovaltuutettu kritisoi, että direktiivi edellyttää työn arvon johdonmukaista arviointia pelkän sen ”tunnistamisen” sijaan.
Valtuutetun mukaan samanarvoisen työn määritelmä pitäisi ehdottomasti kirjata lakiin.
Direktiivi myös määrää jäsenvaltiot varmistamaan työnantajien käyttävän palkkarakenteita, joilla samasta tai samanarvoisesta työstä taataan sama palkka. Valtuutetun mukaan tätä ei voi tulkita suositukseksi.
Muitakin viilauksia oli työryhmän versioon verrattuna tehty.
Esimerkiksi direktiivin edellyttämää sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttöönottoa ei enää ulotettu työpaikoille vaan ainoastaan työpaikkailmoituksiin. Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet hiersivät erityisesti hallituspuolue perussuomalaisia.
Palkka-avoimuutta yritettiin edistää jo Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella, mutta kunnianhimoiset suunnitelmat kaatuivat hallituksen erimielisyyksiin.
Lait on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuussa.
Joustonvaraa aikataulussa ei juuri ole, sillä EU edellyttää lakimuutosten saattamista voimaan 7. kesäkuuta mennessä.