Hankalaksi osoittautuneen hankintalain muuttamisen kanssa otettiin viime viikolla yllättäen aikalisä.

Työministeri Matias Marttisen (kok.) lakiuudistusta koskeva tiedotustilaisuus peruttiin viime torstaina alle tunti ennen kuin sen piti alkaa.

Lain antamista eduskunnalle lykättiin oikeuskanslerin pyynnöstä.

Ylen tietopyynnöllä pyytämästä viestinvaihdosta selviää, miksi näin tapahtui.

Olematon lausunto herätti kiinnostuksen

Oikeuskanslerinviraston ja ministeriön välisestä viestinvaihdosta käy ilmi, että lain ilmestyttyä valtioneuvoston yleisistunnon listalle Oikeuskanslerinvirasto hämmästyi esityksen muotoilua.

Oikeuskanslerinviraston vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Heli Honkapää lähestyi sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön johtavaa asiantuntijaa Riikka Hietasta tiistaina 20. tammikuuta.

Hankintalakia koskevassa esityksessä oli viitattu oikeuskanslerin lausuntoon.

Esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvostolle toimitetussa lakiluonnoksessa luki: ”Viranomaisista lausuntoja antoivat ministeriöt, virastot, oikeusistuimet, Huoltovarmuuskeskus ja oikeuskanslerin virasto.” Oikeuskansleri ei kuitenkaan ollut antanut lausuntoa esitykseen.

Viesteistä käy ilmi, että myös esityksestä tehdyssä yhteenvedossa oli viitattu oikeuskanslerin olemattomaan lausuntoon.

Viestin mukaan yhteenvedossa luki: ”Lisäksi eräät lausunnon antajista kuten KKV sekä oikeuskanslerin virasto esittävät, että sidosyksiköt tulisi saattaa julkisuuslain (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) piiriin läpinäkyvyyden lisäämiseksi.”

Työ- ja elinkeinoministeriöstä asiaa perusteltiin kirjoitusvirheellä, ja asia luvattiin korjata.

Koska lausuntoa ei oltu aiemmin pyydetty, oikeuskanslerilla oli lakiin liittyen muitakin merkittäviä huomioita.

Oikeuskansleri penäsi perusteita esityksen kritisoiduimmalle kohdalle

Viime viikon keskiviikkona ja torstaiaamuna käydystä viestinvaihdosta käy ilmi, että esityksestä ei ollut tarkoitus eduskuntakäsittelyssä pyytää lausuntoa perustuslakivaliokunnalta. Asiasta on uutisoinut myös Helsingin Sanomat.

Oikeuskanslerin mukaan esityksessä pitäisi pystyä paremmin perustelemaan, miksi työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan lausuntoa ei tarvita, vaikka kyseessä on perustuslain kannalta merkityksellinen hanke.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan esitykseen ei sisälly sellaista perustuslaillista epäselvyyttä, jonka vuoksi perustuslakivaliokunnan lausuntoa olisi tarpeen.

Lakiluonnos keräsi jo viime keväänä järjestetyllä lausuntokierroksella poikkeuksellisen paljon kritiikkiä.

Uudistusta voimakkaasti kritisoinut Kuntaliitto pyysi hiljattain laista arviot myös yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäeltä ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta.

Professorit pitivät lakimuutoksia ongelmallisina niin perustuslain kuin kuntien itsehallinnon kannalta. He katsoivat, että lakimuutos pitää viedä perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi (siirryt toiseen palveluun).

Oikeuskansleri kiinnitti sähköpostiviesteissään huomiota myös siihen, että lain kaikista voimakkaimmin kritisoitua kohtaa eli 10 prosentin minimiomistusvaatimusta inhouse-yhtiöihin ei perustella.

Prosenttiraja rajoittaisi sitä, milloin esimerkiksi kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä sidosyksiköistään hankintoja suoraan ilman kilpailutusta.

– Tavoite kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa, julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen sekä alueellisen elinvoiman ja yrittämisen edellytysten vahvistaminen ovat sinänsä hyväksyttäviä tavoitteita sääntelylle. Säätämisjärjestysperusteluissa tulisi kuitenkin vielä tarkemmin kuvata se, miten kunnallisen itsehallinnon kannalta perustellaan nyt ehdotettava sidosyksikköomistuksen rajoite (ja mihin ehdotettu prosenttiluku perustuu), oikeuskansleri kirjoittaa.

Prosenttiraja on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan. Sitä, miksi juuri tähän lukuun on päädytty, ei ole kuitenkaan kunnolla avattu. Hallitusohjelmassa vähimmäisomistusprosenttia kuvataan ”yleisen edun huomioon ottavaksi”.

Torstaiaamuna oikeuskansleri tarttui puhelimeen

Viestinvaihdon lomassa kello tikitti. Valtioneuvoston yleisistunto, jossa oli tarkoitus päättää lain hyväksymisestä ja antamisesta eduskunnalle, oli alkamassa kello 13. Medialle tarkoitetun tiedotustilaisuuden piti alkaa heti tämän jälkeen.

Kanslerin esittämiä korjauksia koskevaa viestittelyä käytiin ministeriön ja viraston välillä vielä torstaiaamuna.

Yhdentoista aikaan työ- ja elinkeinoministeriö toimitti korjausehdotuksensa oikeuskanslerille. Tämä ei kuitenkaan ylintä laillisuusvalvojaa tyydyttänyt.

Ennen puoltapäivää oikeuskansleri Janne Salminen oli ministeriöön yhteydessä puhelimitse. Tuolloin oikeuskansleri päätti ehdottaa aikalisän ottamista.

Puhelun jälkeen ministeriön sähköpostiin kilahti puoliltapäivin vielä yksi viesti Oikeuskanslerinvirastosta.

– Vielä näin kirjallisesti, että tehdyt muutokset eivät aivan vielä täytä odotuksia valtiosääntöisen arvioinnin perusteellisuudesta käsillä olevassa asiassa. Olisikin suotavaa, että tarvittavat täsmennykset tehdään ministeriössä ajan kanssa ja siksi esitämmekin harkittavaksenne listan poistamista tämän päivän istunnosta ja siirtämistä myöhempään istuntoon, viesti summasi puhelun keskeisen annin.

Puolisen tuntia tämän jälkeen medialle ilmoitettiin tiedotustilaisuuden perumisesta.

Vaikka lain kanssa otettiin aikalisä, hanketta tuskin ollaan hautaamassa.

Työministeri Marttinen on kuvannut lakihanketta ministerikautensa tärkeimmäksi. Pätkäpesti ministerinä alkoi viime vuoden toukokuussa. Marttinen seurasi tehtävässä puoluetoveri Arto Satosta (kok.).