Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut valvonnan sijoitettujen lasten perusopetuksesta Hämeenkyrössä.

Virasto haluaa selvityksen siitä, miten kunta on poikennut opetussuunnitelman tavoitteista sijoitettujen lasten kohdalla.

Pirkanmaalla sijaitseva Hämeenkyrö on esimerkiksi rajannut joidenkin lastensuojelun sijaishuollossa olevien oppilaiden oppimäärää sekä evännyt heiltä oppitunteja häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Sijoitetut lapset asuvat muun muassa lastensuojelulaitoksissa tai perhehoidossa.

Sisä-Suomen aluehallintovirasto (avi) aloitti valvonnan kantelun ja siihen liittyvien lisäselvitysten perusteella 18. joulukuuta. Avit sulautuivat osaksi uutta Lupa- ja valvontavirastoa tämän vuoden alussa.

Virasto jätti Hämeenkyrön sivistyslautakunnalle listan kysymyksiä, joihin se haluaa vastaukset tammikuun loppuun mennessä.

Viimeinen keino

Kunnan sivistyslautakunta käsittelee vastauksia Lupa- ja valvontaviraston kysymyksiin tänään keskiviikkona.

Lautakunta korostaa vastauksessaan, että ”oppimäärän rajaaminen on perustunut erityisopettajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvioon”.

Oppimäärän rajaaminen koskee Hämeenkyrössä yksittäisiä oppilaita, eivätkä he kaikki ole sijaishuollon piirissä, kertoo kunnan sivistysjohtaja Kimmo Levänen.

– Se tarkoittaa, että esimerkiksi matematiikasta jätetään joitain osa-alueita opiskelematta.

Oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino silloin, kun kevyemmät tukimuodot eivät auta lasta selviämään oppiaineesta hyväksytysti.

Leväsen mukaan tällaisille oppilaille tehdään yksilöllinen opiskelusuunnitelma, jonka kevennetyt tavoitteet on helpompi saavuttaa.

”Oppilaiden kesken tulee yhteenottoja”

Lupa- ja valvontavirasto haluaa kunnalta selvityksen myös tilanteista, joissa koulu on evännyt sijoitetun lapsen opetuksen lopun koulupäivän ajaksi.

Lautakunta vastaa, että vaikka lähtökohtana on ryhmäopetus, joillekin oppilaille paras oppimisympäristö voi olla esimerkiksi oma asumisyksikkö. Lautakunnan mukaan ”myös oppimisympäristön turvallisuus voi vaatia poikkeuksellisia toimenpiteitä opetuksen järjestämisessä”.

Opetusta voidaan evätä tapauksissa, joissa oppilas käyttäytyy koulussa häiritsevästi, sivistysjohtaja Kimmo Levänen selittää. Silloin oppilas käytännössä lähetetään kotiin.

– Se on asia, jonka kanssa eletään arjessa tänä päivänä jatkuvasti. Oppilaiden kesken tulee yhteenottoja, jotka voivat olla sanaharkkaa tai ihan fyysisiä. Onneksi näin käy harvoin, Levänen sanoo.

Sijoitettujen lasten kohdalla koulu on ilmoittanut opetuksen epäämisestä lapsen asumisyksikköön sekä huoltajalle.

Mihin valvonta voi johtaa?

Lupa- ja valvontaviraston ylitarkastaja Anne Liukkonen kommentoi aihetta vain yleisellä tasolla, koska Hämeenkyrön valvonta-asia on keskeneräinen.

Valvonta tapahtuu lähinnä kirjallisesti. Se voi johtaa huomion kiinnittämiseen, huomautukseen tai järeimmillään määräykseen, jota voidaan tarvittaessa tehostaa sakon uhalla.

Valvonnan aloittamisen taustalla voi olla esimerkiksi kanteluita.

– Kanteluista voi tulla tunne, että kysymys on muustakin kuin vain yksittäisestä tapauksesta. Silloin voi herätä käsitys, että valvonta on perusteltu, Liukkonen avaa.

Liukkosen mukaan sijaishuollossa olevien lasten asema on yhteiskunnassa erityisen haavoittuva.

– Tällaisissa tapauksissa ja tilanteissa viranomaisen toiminta korostuu.