Porilainen Niklas Riippa sai elokuussa 2025 jäätävän viestin verottajalta: maksettavaksi on tulossa yli 14 000 euroa lisäveroa.

Suomalaiset säästävät innokkaasti ja moni valitsee säästämiskohteekseen pankkien tarjoamat sijoituspalvelut. Myös Riippa innostui sijoittamisesta. Hän päätti avata verkkopalvelussa osakesäästötilin.

Elokuussa 2025 Riippa vastasi puhelimeen ja sai kuulla, että hän oli rikkonut lakia. Soittaja oli Verohallinnon virkailija, joka ilmoitti Riipan omistavan laittoman määrän osakesäästötilejä.

Virkailija kertoi, että Suomessa saa olla vain yksi osakesäästötili ja antoi Riipalle 60 päivää aikaa sulkea toisen tileistä. Asia olisi tällä hoidettu eikä seuraamuksia tulisi.

Seuraavana päivänä Riippa sai Omavero-palveluun viestin, jossa todettiin, ettei puhelussa annettu 60 päivän määräaika pidä paikkaansa, vaan tili on suljettava välittömästi. Mies sulki osakesäästötilinsä heti.

Muutama päivä myöhemmin Riippa sai jälleen viestin Omavero-palveluun. Tällä kertaa verottaja ilmoitti, että hänelle koituikin kahden osakesäästötilin pitämisestä veronkorotus. 702 päivän ajalta lisävero oli hänen tapauksessaan 14 040 euroa.

Järkyttyneenä tiedosta Riippa odotti, että Verohallinnon asiakaspalvelu avautuu. Heti aamuyhdeksältä hän otti puhelimella yhteyttä verotoimistoon ja ryhtyi selvittämään tilannettaan.

Hänen kohdallaan asiaa helpotti, että ensimmäinen, toukokuussa vuonna 2022 avattu osakesäästötili oli käyttämätön. Vuotta myöhemmin avatun toisen pankin osakesäästötilin välityspalkkiot olivat edullisempia, ja tästä syystä hän oli keskittynyt vain siihen. Tämä tieto riitti verovirkailijalle, joka kertoi, ettei veroseuraamuksia kerry ja toivotteli hyvää päivänjatkoa.

Omaa hölmöyttä vai systeemin vika?

Niklas Riippa myöntää, että syy tilanteeseen on hänessä. Hän ei ollut ottanut asiasta riittävästi selvää.

Samalla Riippa kuitenkin ihmettelee, miten useamman kuin yhden osakesäästötilin avaaminen on niin helppoa. Hän ei myöskään ollut huomannut varoituksia tilin avaamisen yhteydessä.

Omaveroon tulleet viestit eivät olleet tavoittaneet häntä, koska hänellä ei ollut päivittäistä tarvetta käyttää palvelua. Verovirkailija oli myös kertonut, että heiltä oli lähetetty aiheesta postikirje, mutta tällaista ei Riippa sanojensa mukaan ollut koskaan saanut. Hän epäilee, että samaan aikaan tapahtunut muutto on saattanut sekoittaa postijakelun.

Verottaja: Osakesäästötilien väärinkäyttö on yleistynyt

Väärinkäyttö on lisääntynyt vuodesta 2020, josta lähtien osakesäästötilejä on voinut Suomessa avata. Alkuvaiheessa muutamalla sadalla oli enemmän kuin yksi osakesäästötili. Viime vuonna verottajan tietojen mukaan jo noin tuhannella verovelvollisella oli laiton määrä osakesäästötilejä.

Johtavan veroasiantuntija Raili Knuutisen arvion mukaan syynä lain rikkomiseen on suomalaisten kasvanut sijoitusinto sekä yksinkertaisesti tietämättömyys. Verkossa tapahtuva osakesäästötilien avaamisen helppous saattaa hänen mukaansa olla myös yksi vaikuttava tekijä.

Veronkorotus kymmenen euroa per päivä per samanaikainen tili

Veroasiantuntija Knuutinen lataa pöytään kylmän kaavan lakia rikkovalle osakesäästötilisijoittajalle. Esimerkiksi koko vuoden ajan käytetyistä kahdesta osakesäästötilistä voidaan veronkorotusta määrätä 7 300 euroa riippumatta siitä, minkä verran tileillä on varoja.

Vuonna 2021 lakiin säädettiin kuitenkin huojennuksia. Tämän mukaan veronkorotus voidaan jättää määräämättä tai määrätä alennettuna, jos kyseessä on esimerkiksi ilmeinen erehdys ja varoja on ollut vain yhdellä tilillä.

Lain rikkominen ei saisi olla näin helppoa

Johtavan veroasiantuntijan Raili Knuutisen mukaan useamman kuin yhden osakesäästötilin avaamiselle pitäisi rakentaa tätä ehkäisevä järjestelmä. Tällä hetkellä vain verovelvollinen on vastuussa ja tietämättömyys esimerkiksi veroseuraamuksista on yleistä.

Knuutinen kertoo, että osakesäästötilejä tarjoavat pankit ilmoittavat tilin avaamisen yhteydessä määrää rajoittavasta laista, mutta tästä huolimatta näitä edelleen avataan. Pankkien välillä tieto asiakkaiden sijoitustileistä ei liiku, joten ne eivät voi tilien avaamista rajoittaa.

Mikä on osakesäästötili?

Vuodesta 2020 lähtien Suomessa on voinut sijoittaa osakesäästötilille. Tämän tilin rakenne mahdollistaa ostot ja myynnit verottomina. Verotus tapahtuu vasta, kun tililtä nostetaan varoja. Arvo-osuustilillä verotus puolestaan tapahtuu jokaisessa yksittäisessä kaupanteossa.

Finanssiala ry:n johtavan lakimiehen Jari Virran mukaan suomalaisilla on käytössään tällä hetkellä 440 000 osakesäästötiliä, joissa on varoja yhteensä 2,1 miljardia euroa. Yhdistyksen tutkimuksen mukaan marraskuussa 2025 suosituin sijoitusmuoto Suomessa oli rahastosäästäminen (26 prosenttia), toiseksi suosituin sijoitusmuoto oli suora osakesäästäminen (18 prosenttia) ja kolmantena osakesäästötili (11 prosenttia).

Miksi saa omistaa vain yhden osakesäästötilin?

Vuonna 2020 Suomessa otettiin käyttöön uusi sijoitusmuoto, jonka verotus olisi tasapainossa verrattuna muihin sijoitusjärjestelmiin.

Osakesäästäminen oli tuolloin verotuksellisesti huonommassa asemassa kuin esimerkiksi rahastosijoittaminen. Lakimies Jari Virran mukaan osakesäästötileissä oleva lykkäävän verotuksen elementti oli Verohallinnon mielestä liian vaikea valvoa.

Tästä syystä osakesäästötileihin määrättiin 100 000 euron yläraja, jotta verovelvollisen valvonta helpottuisi ja tästä syystä tilejä saa olla vain yksi.

Finanssiala: Järjestelmä on hankala

Finanssiala ry:n johtavan lakimiehen Jari Virran mukaan Suomessa käytössä oleva laki on hankala ymmärtää.

Yhden osakesäästötilin omistaminen saattaa unohtua ja verottajan sanktiot ovat ankaria. Lisäksi Virta näkee, että koska osakesäästötilejä saa olla vain yksi, voi asiakkaalla olla vain yksi palveluntarjoaja. Tämä rajoittaa kilpailua.

Suomalainen käytäntö poikkeaa Virran mukaan tässä suhteessa muista maista oleellisesti.