Hallitus päätti vuodenvaihteessa poistaa työmarkkinajärjestöiltä jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Siitä lähtien on arvuuteltu, millainen vaikutus toimella on varsinkin ammattiyhdistysliikkeen jäsenmääriin.

Ensimmäisiä merkkejä muutoksen vaikutuksesta voi nähdä liitoissa, joissa jäsenet maksavat suoraan jäsenmaksunsa liitoille. Tällaisia liittoja on paljon erityisesti akavalaisessa järjestökentässä, joka edustaa varsinkin korkeasti koulutettuja palkansaajia.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo, että verovähennysoikeuden poistaminen näkyy jonkin verran liiton jäsenmäärissä.

– Kyllä se valitettavasti on meillä vähän vaikuttanut, eli meillä on eronnut noin 400 henkilöä joulu-tammikuussa enemmän kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Ja se johtuu osittain tästä verovähennysoikeuden poistamisesta, Salo sanoo.

Tämän lisäksi muutos on vaikuttanut liittyneiden määrään. Salon arvion mukaan liittoon on liittynyt 100 jäsentä vähemmän kuin keskimäärin samana ajankohtana.

Jos eronneiden määrän suhteuttaa Insinööriliiton jäsenistön kokoon, kyse on pienestä luvusta. Insinööriliitolla on yli 80 000 jäsentä, ja jäsenmäärä on kasvanut jo pitkään.

Salo ei usko, että Insinööriliitto kärsii ammattiyhdistyskentässä eniten jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta. Insinööriliiton jäsenkunta tienaa monen muun liiton jäseniin verrattuna hyvin ja liittoon kuulutaan oman ammatti-identiteetin takia.

Tämän lisäksi liitto tarjoaa jäsenilleen koulutusta vaikuttamistyön ja edunvalvonnan ohella.

Ekonomien erossa pieni piikki

Kauppatieteilijöitä edustava Suomen Ekonomit sanoo, että vuodenvaihteessa on ollut näkyvissä pieni piikki eronneiden määrässä. Toiminnanjohtaja Jari Elo arvioi, että noin 200 ihmistä on eronnut liitosta enemmän kuin menneinä vuosina. Tämän Elo arvioi johtuvan verovähennysoikeuden poistumisesta.

– Vuodenvaihteen tienoilla nähtiin pieni lisäys eronneiden määrässä. Siinä yllätyksenä oli se, että suurin edustettu joukko oli meillä seniorit ja eläkeläiset.

Luku ei ole suuri, kun tämän suhteuttaa Ekonomien jäsenmäärään. Liitolla on 34 000 työelämässä olevaa täysjäsentä, ja tämän lisäksi opiskelijajäsenten määrä on liikkunut 25 000:ssa.

Samaan aikaan Ekonomeihin on liittynyt alkuvuodesta enemmän jäseniä kuin perinteisesti tähän aikaan vuodesta.

Arkkitehtejä, diplomi-insinöörejä ja muita tekniikan alalla työskenteleviä yliopistokoulutettuja edustavasta Tekniikan akateemisista (TEK) arvioidaan, ettei jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistuminen ole näkynyt ainakaan vielä liiton jäsenmäärissä.

– Jäsenmäärissä se ei ole toistaiseksi näkynyt vielä millään tavalla. Me olemme nyt viimeiset kuusi tai seitsemän vuotta kasvaneet joka vuosi. Itse asiassa olemme absoluuttisilla jäsenmäärillä mitattuna nopeimmin kasvava Akavan jäsenjärjestö, toiminnanjohtaja Jari Jokinen TEKistä sanoo.

Jokisen mukaan verovähennyksen poistuminen ei myöskään näy eronneiden eikä liittyneiden määrissä, vaan ne ovat samalla tasolla kuin aiempina vuosina.

– Oikeastaan niissä ei ole ainakaan vielä näkyvissä minkäänlaista poikkeamaa. Uskon, että hirveän harva on tullut meidän jäseneksi verovähennysoikeuden takia, vaan enemmän ihan muista syistä, Jokinen sanoo.

Muiksi syiksi Jokinen nostaa palvelut, koulutuksen, edut ja työehdoista sopimisen. Suosituin palvelu TEKissä on palkkojen vertailua helpottava sivusto, jolla saa tietoonsa sen, kuinka paljon muut tienaavat samanlaisella koulutuksella ja työkokemuksella kuin itse.

Liitot eivät muodosta kokonaiskuvaa

Insinööriliitto, Ekonomit ja TEK eivät kerro koko kuvaa ammattiliitoista. Ne edustavat korkeasti koulutettuja työntekijöitä, joiden ansiot ovat vähintäänkin kohtuullisella tasolla.

Hallituksen esityksessä verovähennyksen poistamisesta arvioidaan, että noin joka viidennes harkitsee eroamista liitosta, jos verovähennysoikeus poistetaan. Erityisesti nuoret ja matalan tulotason työntekijät ovat herkempiä muutoksille kuin akavalaiset työntekijät.

Yle yritti saada tietoja jäsenmäärän kehityksestä myös monilta matalapalkkaisia edustavilta ammattiliitoilta, mutta niillä ei ollut vielä koottua tietoa muutoksista. Syynä oli se, että työnantajat keräävät ammattiyhdistysten jäseniltä palkasta jäsenmaksut ja tiedot päivittyvät liitoille maaliskuussa.

Toinen syy liittyy siihen, että matalapalkkaisilla aloilla vaihtuvuus jäsenistössä on suurta, jolloin vertailu eri vuosien välillä korostuu vastauksen antamisessa.

Monissa akavalaisissa liitoissa jäsenet maksavat jäsenmaksunsa suoraan liitoille, jolloin ne näkevät ajantasaisesti jäsenmääränsä kehityksen. Salo, Elo ja Jokinen ovat samaa mieltä siitä, että heidän liittoihinsa ei kohdistu suurin paine veronvähennysoikeuden poistumisen takia.

– Pelkään pahoin, että tämä muutos osuu eniten matalapalkka-aloihin ja liittoihin, joilla ei ole muuta toimintaa kuin työehtoneuvotteluihin liittyvää toimintaa, Salo sanoo.

Tämän takia liitot pyrkivät kertomaan jäsenhankinnassaan nyt, millaisia rahanarvoisia etuja niillä on tarjota jäsenille perustehtävänsä lisäksi.