Puolustusvoimat varautuu jalkaväkimiinojen paluuseen Ottawan sopimuksesta irtautumisen myötä. Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkosen mukaan miinat ovat tärkeä osa Suomen asevelvollisuusarmeijan kokonaissuorituskykyä.

– Ne ovat yksinkertainen ja kustannustehokas ase asevelvollisuusarmeijalle. Niiden merkitys on korostunut entisestään Ukrainan sodan kokemusten perusteella.

Miinojen tehtävänä on estää vihollisen liike, aiheuttaa sille tappioita ja suojata omia puolustajia.

Monipuolinen suluttaminen on jälleen keskiössä

Jalkaväkimiinat palaavat osaksi Puolustusvoimien suluttamisjärjestelmää, jossa panssarimiinat, esteet ja tuhoamispanokset muodostavat kokonaisuuden. Sulutteet voivat kattaa laajoja alueita ja niistä laaditaan tarkat miinakartat, jotta omien miinoitteiden raivaus sodan jälkeen on mahdollista.

Miinojen asennus normaalioloissa ei ole sallittua, vaan niiden käyttö edellyttää viranomaispäätöksiä poikkeusoloissa.

Uudistuneet miinat ja kotimainen tuotanto

Uudet miinat eivät perustu vanhoihin putki- tai sakaramiinoihin, jotka todettiin käytössä hankaliksi ja jopa vaarallisiksi omalle henkilöstölle.

Tavoitteena on kehittää moderneja, teknisesti yksinkertaisia, mutta tehokkaita miinoja, joita voidaan valmistaa nopeasti Suomessa.

– Sotilaallisesta näkökulmasta huoltovarmuus on tärkeä, muistuttaa Mikkonen.

Jalkaväkimiinan hintaan vaikuttaa moni asia, kuten kuinka paljon miinoja tuotetaan.

– Teollisesti Suomessa tuotettu jalkaväkimiina voi olla muutama kymmenen euroa. Mutta sitten jos siinä on enemmän ominaisuuksia, vaikka ei mitään high-techiä, niin hinta voi olla parisataa euroa tai vähän enemmänkin, Mikkonen kertoo.

Suomalaisten yritysten osaamisen pitää olla sillä tasolla, että ne pystyvät tuottamaan tarvittavan määrän miinoja sekä varastoon että lisätarpeisiin.

Esimerkiksi aiemmin Suomessa oli noin miljoona jalkaväkimiinaa, mutta jatkossa määrät voivat kasvaa tarpeen mukaan Ukrainan sodan esimerkin mukaisesti.

Koulutus ja turvallisuus etusijalla

Miinojen käyttöön ja käsittelyyn liittyvä koulutus aloitetaan, kun välineet ovat valmiina. Koulutus sisällytetään osaksi varusmiesten normaalia palvelusta, ja sitä järjestetään myös henkilökunnalle.

Tämän vuoden ensimmäinen saapumiserä saa jalkaväkimiinakoulutuksen todennäköisesti keväällä. Toinen saapumiserä voi mahdollisesti saada koulutuksen jo alokaskaudella.

– Valmiutemme on hyvä. Kokonaissuluttaminen on täällä ollut yhden pataljoonan päätehtävä kaiken aikaa, sanoo Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Ari Laaksonen.

Ennen uusien miinojen valmistumista harjoitellaan viuhkapanoksen käyttöä miinana. Miinojen koulutuksessa painotetaan turvallisuutta ja aseiden vaarallisuuden ymmärtämistä.

Teknologinen kehitys ja kansainväliset sitoumukset

Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus keskittyä edullisiin ja yksinkertaisiin miinoihin, mutta myöhemmin harkitaan teknisesti kehittyneempiä ratkaisuja, kuten itseneutraloituvia tai etähallittavia miinoja.

Näissä voidaan hyödyntää uusia sensoreita ja paikannusominaisuuksia, mutta niiden käyttöönotto riippuu sekä sotilaallisista että humanitäärisistä näkökohdista.

Suomi noudattaa jatkossakin kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoittavat miinojen käyttöä ja määräävät niiden dokumentoinnista, merkitsemisestä ja raivauksesta. Siviilialueilla miinoja ei käytetä, ja Puolustusvoimilla on valmius raivata omat miinoitteensa sodan jälkeen.

Tiistaina Kainuun prikaatissa järjestetty mediapäivä kiinnosti myös kansainvälisesti. Lähes parinkymmenen toimittajan joukossa oli myös edustus Ruotsista ja Ranskasta.

Edit. 16.07: Korjattu otsikko, jossa aiemmin kerrottiin, että kotimainen tuotanto olisi jo käynnissä.