Kanadasta Suomeen muuttanut Silvie Kroeker on vaikeassa tilanteessa.

Keväällä perheeseen syntyy uusi Suomen ja Kanadan kansalainen, mutta iloista perhetapahtumaa varjostaa huoli Suomen kansalaisuuden tiukentuneista ehdoista.

Kroeker täyttäisi vihdoin toukokuussa ehdot Suomen kansalaisuuden hakemiselle, kun viisi vuotta Suomessa asumista tulee täyteen. Hän aikoo laittaa hakemuksen vireille heti kun se on mahdollista.

Kansalaisuuden saamisen ehdot kiristyivät jälleen joulukuussa. Suomen kansalaisuutta hakevilta voi vaatia nuhteettomuutta, riittävää toimeentuloa ja kielitaitoa, mutta muutokset voivat johtaa yksilölle kohtuuttomaan tilanteeseen.

Työttömyyskorvaus vaarantaisi kansalaisuuden

Silvie Kroeker tuli Suomeen vuonna 2015 opiskelemaan Tampereen yliopiston englanninkieliseen ohjelmaan. Valmistumisen jälkeen vuonna 2018 Suomesta ei löytynyt töitä, mutta Saksasta tärppäsi.

Kolmen Saksassa vietetyn vuoden jälkeen hän palasi Suomeen.

– Puolisoni on suomalainen ja muutin ollakseni hänen kanssaan täällä. Alussa olin työtön ja opiskelin suomea. Ehkä yhdeksän kuukauden jälkeen sain työpaikan ja sen jälkeen olen ollut suurimman osan ajasta työssä, Kroeker kertoo.

Saksassa työskentely katkaisi kansalaisuuteen vaaditun asumisajan. Kansalaisuuden edellytyksenä olevan suomen kielen taidon Kroeker on osoittanut yleisellä kielitestillä (YKI) kolme vuotta sitten.

Nyt Kroeker odottaa esikoistaan puolisonsa kanssa. Lapsen laskettu aika on toukokuussa.

Kansalaisuuteen vaaditaan turvattu toimeentulo kahden viimeisen vuoden ajalta. Hakija tai hänen puolisonsa voi nostaa tänä aikana työttömyysetuutta tai toimeentulotukea enintään kolmen kuukauden ajan.

Kroeker neuvoo ja kehittää työkseen digipalveluja maahanmuuttajia auttavassa kansalaisjärjestössä. Hänen määräaikainen työsuhteensa päättyy maaliskuussa eikä jatkosta ole vielä tietoa.

Hän tarvitsisi työttömyyspäivärahaa noin kuukaudeksi ennen lapsen syntymää, mutta se lykkäisi kansalaisuuden hakemista. Kroeker on ollut kahden vuoden sisään jo kaksi kuukautta työttömänä projektien välillä.

Hän on valmis tinkimään toimeentulostaan, jottei kansalaisuus vaarannu. Kroeker ei aio nostaa työttömyysetuutta, vaikka tuoreella perheellä olisi varmasti rahalle tarvetta.

– On helpompaa, jos en hae sitä. Saan kuitenkin sitten raskausrahaa ennen kuin vauva syntyy.

Raskausrahaa maksetaan 30–14 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa. Sitä ei lasketa toimeentuloehtoon.

Työttömäksi joutuminen pelottaa

Yle haastatteli juttua varten myös muita Suomen kansalaisuutta hakeneita tai hakemassa olevia maahanmuuttajia. He ovat opiskelleet Suomessa ja/tai työskennelleet täällä vuosia.

Jatkuvasti muuttuvat ja tiukentuvat säännöt stressaavat ja ahdistavat maahanmuuttajia. Juuri kun täytät yhden ehdon, haku voi tyssätä muutokseen toisessa ehdossa.

Kansalaisuuden hakeminen sähköisesti maksaa 550 euroa, joten vaatimusten täyttyminen on hyvä käydä läpi tarkoin ennen hakemuksen jättämistä.

Erityisesti työttömäksi joutuminen pelottaa toimeentuloehdon takia. Työllisyystilanne on tunnetusti Suomessa nyt huono.

Osa maahanmuuttajista taas on yrittänyt läpäistä kansalaisuuteen vaaditun suomen tai ruotsin kielitestin useita kertoja. Keskitason YKI-testiin osallistuminen maksaa 190 euroa kerta.

Opetushallituksen tilastojen mukaan vain noin 30 prosenttia suomen kielen testin tekijöistä läpäisi vaaditun tason viime ja edellisvuonna. Syynä on se, että kielitutkintoa mennään suorittamaan liian heikolla kielitaidolla.

Myös pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennettiin tammikuussa. Jatkossa luvan edellytyksenä on kuuden vuoden asumisaika ja suomen tai ruotsin kielitaidon osoittaminen esimerkiksi kielitestillä.

Seuraavaksi Suomen kansalaisuuteen vaaditaan kansalaisuuskoe, jossa hakijalta testataan suomalaisen yhteiskunnan ja arvojen tuntemusta. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään aikana, ja muutokset astuisivat voimaan ensi vuonna.

Silvie Kroeker uskoo, että tarvittaessa hän läpäisisi kokeen.

– Olen oppinut aika paljon Suomesta. Olen asunut täällä yhteensä yhdeksän vuotta, ja minulla on paljon suomalaisia kavereita, suomalainen puoliso ja hänen perheensä. Olen oppinut aika paljon Suomen yhteiskunnasta ja kulttuurista sen aikana.

Kansalaisuuden saaminen vie lähes kolme vuotta

Kansalaisuushakemusten käsittely on ruuhkautunut Migrissä. Tällä hetkellä hieman alle 23 000 kansalaisuushakemusta odottaa käsittelyä.

Hakemusten käsittelyssä on ruuhkaa, koska niitä on jätetty viime vuosina poikkeuksellisen paljon.

Vuonna 2023 jätettiin vielä yli 18 000 kansalaisuushakemusta, mutta viime vuonna määrä tippui runsaaseen 11 000 hakemukseen. Kansalaisuuslakiin tehtiin kiristyksiä myös lokakuussa 2024.

Prosessinomistaja Anna-Lena Lindberg Migristä kertoo, että lakimuutokset nostavat aina hakemusmääriä. Asiakkaat haluavat, että hakemus käsitellään mieluummin vanhan lain ehtojen mukaan.

Ulkomaalaislakiin ja kansalaisuuslakiin tehdyt muutokset sekä valtionhallinnon säästöt voivat pidentää käsittelyaikoja.

– Lakimuutosten myötä edellytyksiä pysyville luville ja kansalaisuudelle on tullut lisää. Tämä tuo tietenkin muutoksia hakemusten käsittelyyn, kun niissä on enemmän tutkittavaa ja selvitettävää.

Lindbergin mukaan säästöt näkyvät henkilöstövähennyksinä, mikä voi alentaa palvelutasoa.

– Käsittelyajat saattavat joissakin hakemusasioissa pidentyä. Toisaalta pyrimme meidän toimintaa tehostamaan ja sujuvoittamaan mahdollisimman paljon.

Kansalaisuushakemuksen käsittely kestää tällä hetkellä pääosalla hakijoista jopa 34 kuukautta eli lähes kolme vuotta.

Lopputuloksena voi olla myös kielteinen päätös.

Juttua varten on haastateltu myös Opetushallituksen erityisasiantuntija Saara Kalajokea, joka antoi tietoja YKI-testistä ja sen läpäisemisestä.