Suomessa syödään yli satamiljoonaa kiloa jogurttia vuodessa. Se on yli 19 kiloa asukasta kohti.
Huippuvuosista on tultu useampi kilo alaspäin, mutta kulutus on pysynyt samalla tasolla jo kymmenen vuoden ajan.
Samaan aikaan maidon kulutus on vähentynyt rajusti ja muut välipalatuotteet lisänneet suosiotaan voimakkaasti.
Suomi on jogurttimaa, mutta mikä on suosion salaisuus? Kysyimme suomalaisilta:
Välipalakilpailu kiristyy
Jogurtin kilpailuympäristö on kiristynyt tuntuvasti viime vuosina muun välipalatuotannon kasvaessa voimakkaasti.
Jogurtilla on edelleen oma vahva asiakaskuntansa, kertoo myyntipäällikkö Juhani Haara S-ryhmän marketkaupasta.
– Rahka- ja kasvipohjaisten tuotteiden kasvu on ollut jogurtteja selkeästi kovempaa, mutta myös jogurttien myynti on kasvanut meillä yli kymmenellä prosentilla vuoden 2019 ja 2025 välillä.
Haaran mukaan helppous ja nopeus näkyvät nyt välipalatuotteiden kysynnässä, jossa on havaittavissa jo pidempiaikainen kasvu.
Sen ovat huomanneet myös jogurttivalmistajat, jotka ovat lisänneet välipalatuotantoaan.
– Suomessa näkyy välipalaistumisen megatrendi. Välipaloille on kova kysyntä, mutta jogurtit kokonaisuutena ovat kuitenkin edelleen meillä kasvu-uralla, Juustoportin markkinointijohtaja Niklas Keski-Kasari.
Makujogurtti muutti ruokailutottumukset
Jogurtin kulutus kasvoi nopeasti 1960-luvun lopulla.
Vuonna 1967 kulutus oli sata grammaa. Seuraavana vuonna Valio toi kauppoihin sokeroidun hedelmä- ja marjajogurtin, eikä paluuta entiseen ollut.
Vuosikymmenten varrella on luotu vankka perusta myös nykyiselle jogurtin kulutukselle, arvioi Valion Oulun tehtaan johtaja Aki Karppinen.
Jogurtin suosio ei yllätä päivittäin perheensä kanssa jogurttia syövää oululaista Saila Vuotia.
– Me suomalaiset olemme tällaista jogurttikansaa. Uskoisin, että se on tosi monessa perheessä sellainen arjen pelastaja, monessakin mielessä.
Kauppojen pitkät jogurttihyllyt
Kaupan jogurttitarjonta kertoo tuotteen suosiosta Suomessa. Valmistajia, makuja ja pakkauskokoja on lukuisia.
Keski-Kasarin mukaan Suomi on hyvä jogurttimaa.
– Täällä on tosi laaja tarjonta, mikä johtuu tietenkin kysynnästä.
Isoimmissa kaupoissa on myynnissä jopa satoja tuotteita.
– Itsekin yllätyin, kun listasin kaikki jogurttituotteemme. Myytäviä pakkauksia on kaikkiaan 369, kertoo Oulun Kaakkurin Citymarketin kauppias Päivi Raja-aho.
Saila Vuoti kertoo koukkaavansa kauppakäynneillään lähes aina myös jogurttiosastolla. Tällä kertaa mukaan tarttui kreikkalainen jogurtti.
– Se on meidän vakiojogurtti ja syödään myslin, hunajan tai hedelmän kanssa.
Raja-ahon mukaan maustamattomat jogurtit ovat lisänneet suosiotaan. Samaa kerrotaan myös Keskosta, SOK:sta ja Lidlistä sekä valmistajien suunnasta.
Kestosuosikit ja valmistajien lippulaivatuotteet pysyvät hyllyillä vuodesta toiseen.
Vaihtelua ja uusia asiakkaita haetaan uusilla makuyhdistelmillä ja jogurttipohjaisilla tuotteilla.
Laktoosittomuus Suomen erikoisuus
Jogurtin tuotekehittely näkyy Suomessa monin tavoin.
Suomessa on myynnissä paljon enemmän laktoosittomia tuotteita kuin monessa muussa maassa.
Valmistajat ovat tehneet pitkään kehitystyötä myös hedelmäsokeriin pohjautuvien jogurttien valmistuksessa.
Niklas Keski-Kasari kertoo, että Juustoportti tuli jogurttimarkkinoille tuotekehittelyn kautta vuonna 1993.
– Vanhempani olivat maistaneet ulkomailla uudenlaista jogurttia, jollaisen he halusivat myös Suomessa. Yritysten ja erehdysten kautta se onnistui.
Tuloksena oli uudenlainen maitohapatetuote, joka nykyään tunnetaan AB-jogurttina.
Valion Oulun tehtaan valmistuksen ohjaaja Simo Kangas lisää hapatteen jogurttiin. Sitä ennen varmistetaan vielä kertaalleen, että hapate menee oikeaan säiliöön ja jogurttiin.
Myös Valiolla on tuotekehityksestä pitkä historia, kun noin 60 vuotta sitten Yhdysvalloista saatiin inspiraatio hedelmäjogurteille.
– Nykyään kuluttaja- ja tuotetutkimukset ovat tärkeitä, kun klassikkojen rinnalle tuodaan uusia tuotteita, kertoo Valion Oulun tehtaan johtaja Aki Karppinen.