Kelpaisiko vuoden 2026 seinäkalenteri hintaan 49 euroa? Tai ostaisiko yrityksesi saman kalenterin jopa kolme kertaa kalliimmalla?
Tällaista ostomahdollisuutta tarjotaan parhaillaan puhelimessa Pohjois-Savossa. Asialla on helsinkiläinen Kivat kaverit ry, jolle hävikkiruokaa jakava Kuopion ruoka-apu on ulkoistanut varainhankintansa.
Kuopion ruoka-avun puheenjohtajan Teija Savolaisen mukaan varainhankinnassa on kyse eräänlaisesta pakkotilanteesta, sillä kauppojen hävikkiruokaa ei enää entiseen tapaan riitä jaettavaksi kaikille ruoka-avun asiakkaille.
– Sellaiset 50–100 perhettä tai taloutta jäisi muuten ilman.
Hävikkihylly huutaa tyhjyyttä
Tilanne konkretisoituu kuopiolaisen kaupan alennustuotteiden hyllykössä. Aamupäivällä hyllyllä on jäljellä enää neljä pakkausta.
K-Supermarket Petosen kauppiaan Miika Helénin mukaan alennetut tuotteet häviävät hyllystä nopeasti.
– Ihmisillä ovat rahat vähissä. Laputetut tuotteet liikkuvat hyvin, jolloin niitä menee vähemmän ruoka-apuun.
Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö, joka on voimistunut elintarvikkeiden hintojen nousun myötä. Toisaalta myös kaupat, tuottajat ja tukut näyttävät ruoka-avun tilannekatsauksen mukaan löytäneen keinoja vähentää hävikkiä.
”Teille tuli nyt hukkareissu”
Ilmiöön törmäävät myös Kuopion ruoka-avun vapaaehtoiset, jotka ovat tulleet Helénin kauppaan noutamaan ylijäämäruokaa.
Kauppias joutuu kertomaan tulijoille, että lahjoitettavaa hävikkiruokaa ei ole tällä kertaa lainkaan tarjolla.
– Teille tuli nyt hukkareissu, hän pahoittelee.
Ruokaa noutamaan tulleen Mauno Tauriaisen mukaan kyseessä ei ole onneksi katastrofi.
– Meillä on nelisenkymmentä pistettä, josta me käymme hakemassa ruokaa.
Katso video, jossa kerrotaan, millaisia vaikutuksia hävikkiruoan vähenemisellä on ruoka-avun jakamiseen:
Jono pysyy pitkänä
Laajalle lahjoittajajoukolle on tarvetta, sillä ylijäämä- ja hävikkiruoan kysyntä ei osoita hiipumisen merkkejä.
Tämä on silminnähden havaittavissa myös Kuopion ruoka-avun jakopisteellä, jossa ihmiset ovat pakkasesta huolimatta asettuneet ulkona pitkään jonoon. Kokenut vapaaehtoistyöntekijä arvelee, että jonossa on noin 180 ihmistä.
Hävikkiruoan lisäksi jaettavaksi on tällä kertaa hankittu makkaraa, jauhelihaa, hernekeittoa ja voita.
– Kenenkään ei ole tarvinnut enää lähteä tyhjin käsin tuosta ovelta, Teija Savolainen myhäilee.
”Epäluulo haitannut myyntiä”
Kuopion ruoka-avun näkökulmasta ulkoistettu kalenterimyynti on toimiva ratkaisu, sillä yhdistys saa siitä 3 000 euroa kuukaudessa. Kalentereita puhelimessa myyvän yhdistyksen hallituksen jäsen Marko Lemmetty myöntää, että myynti on välistä haasteellista.
– Osa on ollut epäluuloisia, ja se on haitannut jonkin verran myyntiä.
Lemmetyn mukaan kalenterit menevät kuitenkin kohtuullisesti kaupaksi.
– Tarkoitus ei ole tehdä bisnestä, vaan hyvää.
Luonnonvarakeskus Luken mukaan ruoka-apua jaetaan koko maassa vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Valtakunnallinen verkkopalvelu Ruoka-apu.fi arvioi, että ruoka-apuun turvautuu vuosittain noin 200 000 suomalaista.