Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa on pientä jännitystä ilmassa.

Mentorointipari Antti Laitinen ja Amin Masoumi tapaavat.

Laitinen on opettajataustainen Jyväskylän yliopiston jatkuvan oppimisen asiantuntija ja Masoumi Iranista suomeen muuttanut toimittaja, joka on opiskellut ja suorittanut tutkinnon Teheranin yliopistossa.

Hyvä keskusteluyhteys syntyy heti Laitisen ja Masoumin välille.

Katso alla olevasta videosta, millaisia ajatuksia toiveita Antti Laitisella ja Amin Masoumilla on tulevan suhteen.

Jyväskylän yliopistossa on jo toista vuotta kokeiltu mentorointia maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelun ja työllistymisen tukena.

Kokeilun tarkoituksena on tukea opinnoissa ja madaltaa kynnystä työllistymiseen.

Mentoreiksi on kysytty ja saatu työelämää hyvin tuntevia kokeneita ammattilaisia. Mentorointipilotissa on ollut mukana jo yhteensä 23 mentorointiparia.

Masoumille on tärkeää, että hänen mentorinsa on avulias ja ystävällinen. Hänen mielestään Laitiselle on helppo puhua.

– Antilla on paljon samoja kiinnostuksen kohteita kuin minulla. Olemme molemmat kiinnostuneita esimerkiksi IT-alasta, hän kertoo.

Aikaisemmin myös maahanmuuttajaopiskelijoiden ystäväperhetoimintaan osallistunut Laitinen pitää erityisen arvokkaana sitä, että mentorina hän kykenee auttamaan Masoumia juuri urakehityksen suunnittelussa.

– Mentoroinnissa pääsee keskittymään ammatillisiin asioihin, hän sanoo.

Tavoitteena osaamisen tunnistaminen

Mentorointi on havaittu toimivaksi menetelmäksi juuri korkeakouluissa, jotka ovat erinomainen paikka kohdata ja tunnistaa Suomeen saapuneen maahanmuuttajan erityisosaaminen.

Tunnistaminen ja osaamisen pitäminen maassa olisi erityisen tärkeää työvoimaa kipeästi tarvitsevalle Suomelle. Pulaa on niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista kuin teollisuuden erityisosaajistakin.

Mentorointi on yksi keinoista, joilla jatkossa tänne kouluttautumaan tulleet osaajat pystyttäisiin saamaan osaksi suomalaisia työmarkkinoita.

Suomen mentorit ry toteutti viime syksynä valtakunnallisen Future in Finland 2025 -hankkeen, jossa mentorointia kokeiltiin maahanmuuttajaopiskelijoiden pitovoimana.

Toiminnanjohtaja Mari Pollari kertoo, että hankkeessa mentori tarjosi maahanmuuttajaopiskelijoille tukea muun muassa työnhakuun, verkostoihin ja ansioluetteloon liittyvissä kysymyksissä.

Tulokset olivat lupaavia. Lähes puolet mentorointiin osallistuneista koki, että työnhaku helpottui.

– Viisi henkilöä kolmestakymmenestä työllistyi. Kaiken kaikkiaan saimme hyvin positiivista palautetta siitä, että mentoroinnin hyödyt olivat laajat ja moninaiset, Pollari kertoo.

Pollarin mukaan on myös oppilaitosten ja yritysten etu, että mentoroinnin kautta kautta ymmärretään paremmin maahanmuuttajien osaamispotentiaalia. Kysymys on hänen mukaansa myös matalan kynnyksen vaikuttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja asenteisiin.

– Yksi ihminen kerrallaan saadaan mentoroinnilla aikaan menestystarinoita. Tätä kautta myös käsitykset ja yhteiskunnalliset asenteet maahanmuuttajista muuttuvat, hän uskoo.

Jyväskylässä mentoriksi on suunnitelmallisesti haettu henkilöitä, joista on eniten apua maahanmuuttajan oman uran suunnittelussa.

Tunisialaislähtöinen kauppatieteiden tohtori ja rahoituksen asiantuntija Thoraya Väisänen sai mentorikseen Jyväskylän kaupungissa ja yliopistossa sekä Keski-Suomen ely-keskuksessa johtaja- ja asiantuntijatehtävissä toimineen Pirkko Melvillen.

Alla olevalla videolla Väisänen ja Melville kertovat, miten he ovat yhdessä hakeneet Suomessa toimivia työn haun käytäntöjä.

Väisänen kertoo, että hänen ensisijainen päämääränsä on selvä.

– Tärkeintä on löytää töitä ja hyvä työpaikka, hän sanoo.

Siinä hänen mentorinsa on oikea henkilö auttamaan, koska Melvillen työuraan on vuosien varrella liittynyt paljon juuri rekrytointitehtäviä.

Mentorointiin hänet sai lähtemään vahva usko siihen, että maahanmuuttajat tuovat Suomelle tärkeää osaamista ja heidät on tärkeä saada osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Työllistyminen on siinä yksi parhaista tavoista, hän toteaa.