Painajaismainen skenaario: Yhdysvallat käyttäisi Suomelta tilaamiaan jäänmurtajia hyökkäyksessä Grönlantiin. Voisiko se olla mahdollista?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhkaillut Tanskaa sotatoimilla saadakseen tämän maailman suurimman saaren amerikkalaisten haltuun. Trump on kertonut ottavansa haluamansa ”keinolla millä hyvänsä”.

Hän muun muassa kertoi tammi–helmikuun vaihteessa, että Grönlannin tulevaisuudesta neuvotellaan jo paraikaa. Ja 12. tammikuuta republikaanien kongressiedustaja Randy Fine jätti lakialoitteen, joka antaisi Trumpille valtuudet liittää Grönlanti Yhdysvaltoihin.

Ruotsalaislehti Aftonbladetin haastattelussa Trumpin entinen neuvonantaja John Bolton sanoo, että Grönlanti-kriisi ei ole ohitse, vaan tilanne on ainoastaan hetkeksi rauhoittunut.

– Niin kauan kuin Trump on presidentti, Grönlanti pysyy ongelmana.

Suomi solmi lokakuussa sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa 11 jäänmurtajasta, joista 4 rakennetaan Suomessa. Ainakin osa niistä on tarkoitus saada vesille vuoteen 2028 mennessä – eli ne ehtinevät Trumpin hallinnon käyttöön.

Kysyimme viideltä sotilaspolitiikan asiantuntijalta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta, mitä he sanovat skenaariosta, jossa Suomessa valmistetut jäänmurtajat suuntaisivat Grönlantia valloittamaan?

Osa asiantuntijoista esiintyy jutussa nimettöminä, koska eivät voi asemiensa takia arvioida julkisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita.

Voiko jäänmurtajaa edes käyttää sota-aluksena?

Ennen kuin paneudumme skenaariokysymykseen, on vastattava siihen, voiko jäänmurtajia ylipäänsä käyttää sota-aluksina? Vastaus on kyllä, sillä Yhdysvalloissa asennettavien tykkialustojen ansiosta jäänmurtajia voidaan käyttää myös sotalaivoina. Suuntaus korostaa jäänmurtajien muuntumista pelkistä avustavista aluksista osaksi strategista puolustuskalustoa arktisilla alueilla.

Aalto-yliopiston meri- ja arktisen tekniikan apulaisprofessori Mikko Suominen kertoo, että käytännössä mitä tahansa alusta voidaan käyttää myös sotalaivana.

– Kyllä siinä joka tapauksessa aika isoja muutoksia pitää tehdä. Tässä kannattaa huomioida, että jäänmurtaja ei todennäköisesti ole hyvä sota-alus. Ne eivät avovedessä ole yhtä ketteriä kuin varta vasten avoveteen suunnitellut alukset.

Suominen kommentoi vain asian teknistä puolta, ei turvallisuuspolitiikkaa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Johannes Koskista (sd.) ei yllätä, että Yhdysvallat voi käyttää Suomessa rakennettavia tai suomalaiseen osaamiseen ja teknologiaan perustuvia jäänmurtajia myös sotilastehtäviin.

– Mutta tämähän ei ollut mitenkään siinä vaiheessa esillä, kun tehtiin periaatepäätökset murtajien tilauksesta. Tilattavien murtajien varustelu on jäänyt tarkempien sopimusneuvottelujen varaan, kuten myös työnjako suomalaisten ja amerikkalaisten yritysten ja telakoiden välillä, Koskinen jatkaa.

Erityisesti jäänmurtajien kestävyys ja tehokkuus tekee niistä potentiaalisia alustoja sotilaallisiin valvonta- ja huoltotehtäviin arktisilla alueilla.

Raumalla rakennetaan paraikaa jäänmurtajia, joihin on suunniteltu asennettavaksi tykkejä. Tällaisia aluksia ei Suomessa ole ennen valmistettu.

Voitaisiinko jäänmurtajia käyttää Grönlannin valtaukseen?

Palataan sitten skenaariokysymykseen.

Nimettömänä vastaavan entisen Suomen armeijan korkea-arvoisen upseerin, joka on myös sotilasstrategian ja kansainvälisen politiikan asiantuntija, kanta on selkeä:

– Kyllä se on täysin mahdollista. Jos tulee tilanne, jossa Yhdysvallat päättää käyttää asevoimaa arktisella alueella, siihen tarvitaan jäänmurtajia avuksi. Grönlanti on varmasti yksi tärkeimpiä kohteita, missä Yhdysvallat tarvitsee arktisiin oloihin soveltuvia aluksia.

Toisen nimettömänä esiintyvän asiantuntijan mukaan Yhdysvallat voisi teoriassa käyttää jäänmurtajia Grönlannin valtaamiseen, mutta paremmin miehitysoperaatio onnistuisi ilman niitä.

– Yhdysvallat pystyisi siirtämään tarvittavan määrän joukkoja ja materiaalia paljon nopeammin ja huomaamattomammin ilmateitse Pituffikin tukikohtaan. Pituffikiin saadaan tavaraa meritse jäiden takia vain hyvin lyhyen aikaa. Tätä aikaikkunaa voi jäänmurtajilla vähän venyttää molemmista päistä.

Merirahti ei kuitenkaan asiantuntijan mukaan olisi Yhdysvalloille mitenkään välttämätöntä, koska Grönlannin valtaamiseen ei tarvita niin raskasta kalustoa, etteikö sitä voitaisi lennättää saarelle.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen eläkkeellä oleva pääopettaja, valtiotieteiden tohtori ja everstiluutnantti Mika Kerttunen on samoilla linjoilla.

– Jos Grönlantiin hyökätään, niin kyllä saari otetaan haltuun ilmateitse, jokainen ilmatie itse asiassa on jo amerikkalaisten käytössä. Jäänmurtajilla olisi todennäköisimmin sotilasmerenkulkua tukeva rooli – silloin, kun se kuljetusten ja olosuhteiden takia ylipäätään on tarpeellista.

Kerttunen ei kuitenkaan näe syytä liikaa revitellä jäänmurtajien suoranaisesta sotilaskäytöstä.

– Vaikka aseita voikin kantaa alusta kuin alusta, niin kyllä se todellinen laivastovoima on varsinaisissa sota-aluksissa, niin pinnalla kuin pinnan allakin seilaavissa.

Valtiotieteiden tohtori ja kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenberg pitää jäänmurtajien kaksikäyttöistä funktiota täysin mahdollisena.

– Ne voivat luoda puitteet toiminnalle, jossa esimerkiksi pidetään huoltoreittiä auki sotilaalliselle operaatiolle. Arktinen laivastotoiminta tarvitsee avoimet huoltoreitit onnistuakseen ja ilman jäänmurtajia se on vaikeaa – ellei mahdotonta.

Yksi haastattelemistamme sotilaspolitiikan asiantuntijoista muistuttaa, että napajää sulaa ja samalla arktisella alueella vapautuu uusia alueita taloudellisesti hyödynnettäviksi ja sotilaallisesti valvottaviksi.

– Juuri näihin tarkoituksiin Yhdysvallat nyt tarvitsee uutta jäänmurtajakalustoa: jäänmurtajat eivät ole strategian ytimessä, mutta mahdollistavat muun laivaston käytön sekä laajemmalla alueella että suuremman osan vuodesta.

Yhdysvallat on jo pitkään opetellut rakentamaan jäänmurtajia, mutta kehnoin tuloksin. Murtajakauppoja onkin hierottu kauan, koska arktisen alueen merkitys on kasvussa ja sinne suuntautuu raju suurvaltojen välinen kilpajuoksu.

Erityisesti Donald Trump on ilmaissut syvän huolensa siitä, että Venäjällä on kisassa selvä etumatka: maalla on nelisenkymmentä jäänmurtajaa, kun Yhdysvalloilla niitä on tällä hetkellä kolme.

Apulaisprofessori Suominen katsoo, etteivät suomalaisvalmisteiset jäänmurtajat varsinaisesti vaikuta Yhdysvaltain mahdollisuuksiin ottaa Grönlanti haltuunsa.

– Murtajia ei juurikaan tarvita Grönlannin etelä- tai länsirannikoilla, joissa ei kesäkuukausina ole paljoa jäätä. Vastaavasti taas nämä puheena olevat alukset eivät ymmärrykseni mukaan pärjää monivuotisessa jäässä, jota löytyy Grönlannin pohjois- ja itäpuolelta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen muistuttaa, että jäänmurtajien toimitukset ovat vuosien päässä.

– Grönlannin puolustamista ja turvallisuutta koskevat rauhanomaiset ratkaisut tehdään varmasti jo sitä ennen. Onneksi presidentti Trump on alkanut perua levottomimpia puheitaan Grönlannin valtaamisesta, mutta hankalaa työtä riittää edelleen.

Virallinen Suomi toistelee luottamusta USA:han, vaikka kulisseissa kuhisee

Yle pyysi sekä ulkoministeriötä että puolustusministeriötä kommentoimaan suomalaisvalmisteisten jäänmurtajien mahdollista käyttöä Grönlannin invaasiossa. Ministeriöt vastasivat sähköpostiviestillä koordinoidusti näin:

Jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa perustuu yhteiseen tavoitteeseen vahvistaa liittolaisten arktisia kyvykkyyksiä, teollista yhteistyötä sekä arktisen alueen turvallisuutta. Toimitettavat jäänmurtajat eivät ole taistelualuksia, ja ne edustavat samaa suomalaista huippuosaamista kuin modernit kotimaiset murtajat. Suomessa rakennetaan ensimmäiset alukset, minkä jälkeen tuotanto jatkuu Yhdysvalloissa sovitun teollisen yhteistyömallin mukaisesti.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) puolestaan toteaa sähköpostiviestissään, etteivät jäänmurtajien hankinta ja Yhdysvaltain ilmaisema kiinnostus muutokseen Grönlannin valtioyhteyden osalta mitenkään liity toisiinsa.

– Suomesta tilattavat jäänmurtajat ovat Yhdysvaltain näkökulmasta niukka resurssi ja niitä on tarkoituksenmukaista käyttää nimenomaan jäänmurtajina. Sota-aluksina kannattaa käyttää sota-aluksiksi valmistettuja laivoja, joiden rakentamiseen Yhdysvalloilla on omaa puolustusteollista kykyä.

Autto on vakuuttunut, että Yhdysvallat suuntaa arktisille alueille turvaa tuomaan eikä imperialistisessa valloitushengessä.

– Jäänmurtajahankinta vahvistaa Yhdysvaltain läsnäoloa arktisella alueella ja lisää siten koko liittokunnan – eli Naton – turvallisuutta.

Yhdysvallat-riippuvuuksien riskiarviointi lienee joka tapauksessa täyttä päätä käynnissä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa, vaikka retoriikkaa hallitseekin vielä perinteinen liturgia.

– Suomen kannalta pienikin kaksoiskäyttömahdollisuus on tässä tilanteessa kiusallista, mutta eihän jäänmurtajia olla myymässä tai valmistamassa suoranaisesti sotilaskäyttöön tai Grönlannin valtaamiseen, everstiluutnantti evp. Mika Kerttunen järkeilee.

Kysymykseen, vaikuttaako Grönlanti-kriisi millään tavalla Suomen ja Yhdysvaltain jäänmurtajakauppoihin, vastaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen näin:

– No ei tällä tietoa, mutta täytyy tarkasti seurata, miten nämä sopimusneuvottelut etenevät.