Helsingin kaupunki on uudistamassa perusopetuksen tuntijakoa. Uudistuksella pyritään yhtenäistämään opetusta kouluissa. Tähän saakka koulut ovat itse voineet päättää tuntijaosta.

Kaupungin mukaan uudistuksen taustalla on myös se, että valtakunnallisesti on lisätty tunteja vuosiluokille 1–3. Helsingin strategiassa taas on päätetty lisätä kaksi äidinkielen ja kirjallisuuden tuntia.

Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen vastasi kysymyksiin tuntijakouudistuksesta sähköpostihaastattelussa. Hän kirjoittaa, että uudistusta on valmisteltu työryhmässä, jossa on edustettuna perusopetuksen päälliköitä, asiantuntijoita, rehtoreita ja opettajien luottamusedustajia.

Monille opettajille tuntijakosuunnitelma on kuitenkin tullut ikävänä yllätyksenä. Varsinkin taito- ja taideaineiden painotetussa opetuksessa tuntimäärät laskisivat.

Musiikki-, kuvataide- ja muilla painotetuilla luokilla opetusta olisi selvästi aiempaa vähemmän.

Musiikkiluokkien painotus uhkaa vesittyä

Kaisaniemen ala-asteen musiikkipainotuksen opettaja Anna Hurme pitää painotetun musiikin opetuksen tuntimäärän laskemissuunnitelmaa murskaavana.

Tällä hetkellä musiikkiluokkien oppilaat saavat viikossa neljä tuntia musiikinopetusta. Tuntimäärä on jo aiemmin pudonnut kuudesta neljään.

– Nyt ollaan viemässä vielä siitäkin puolet pois. Kahdella viikkotunnilla ei enää rakenneta mitään painotusta, Hurme harmittelee.

Uudessa tuntijakosuunnitelmassa painotetun musiikin oppilaat saisivat vuosiluokilla 3–4 kolme tuntia musiikkia ja 5–6 -luokilla enää vain kaksi.

– Ei tätä voi enää kutsua painotukseksi, jos musiikkia on vain yksi tunti enemmän kuin muilla!

Yleisen tuntijaon oppilaat voivat valita 5–6 -luokilla valinnaisen taito- ja taideaineen, jolloin heillä saattaisi olla lopulta esimerkiksi musiikkia samat kaksi tuntia kuin painotetulla luokalla opiskelevilla.

Hurmeen mukaan musiikkiluokilta viedään hiljalleen mahdollisuus toimia, koska kahteen viikkotuntiin on mahdoton saada mahtumaan laajaa musiikin opetusta.

Musiikkiluokilla opetus on ollut monipuolista: laulua, yhteissoittoa, säveltämistä, musiikin historiaa ja kuuntelua. Tuntimäärien lasku on jo aiemmin pakottanut jättämään pois esimerkiksi musiikin teorian opetuksen sekä bändisoittamisen, joka on nykyisin hoidettu välitunneilla.

Vaikuttaa myös kielten opiskeluun

Perusopetusjohtaja Ville Raatikainen kirjoittaa, että opetuksen tavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa ja opetusta annetaan niiden saavuttamiseksi.

– Opetus suunnitellaan olemassa olevan tuntimäärän perusteella, Raatikainen sanoo.

Raatikaisen mukaan painotetun oppiaineen tuntimäärä pienenee, jos koulu on omassa tuntijaossaan osoittanut lisätunteja painotettuun opetukseen suhteessa koulun muihin perusopetuksen opetusryhmiin.

Musiikkiluokkien lisäksi uudistus koskee myös esimerkiksi kuvaamataito- ja liikuntapainotteista opetusta.

Tuntijakouudistus söisi myös vapaaehtoisen vieraan A2-kielen opiskelijoilta mahdollisuuden muihin valinnaisaineisiin.

Lasten pitäisi siis päättää suuntautumisestaan jo toisella luokalla. Sekä vanhemmat että opettajat ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu vähenee uudistuksen myötä.

Opettajat arvostelevat myös uudistuksen nopeaa aikataulua ja suunnittelua.

– Tämä tuotiin meille täysin yllätyksenä, Anna Hurme sanoo.

Yhdenvertaisuutta vai tasapäistämistä?

Ville Raatikainen vakuuttaa, että musiikkiluokkia ei olla lopettamassa, kuten Helsinki suunnitteli pari vuotta sitten.

– Uudistuksella ei haluta näivettää painotettua opetusta, vaan yhtenäistää osana yhtenäistä tuntijakoa myös painotetun opetuksen tuntijako, Raatikainen sanoo sähköpostitse.

Hän sanoo myös, että uudistuksen taustalla eivät ole säästöt vaan yhdenvertaisuuden lisääminen.

– Tuntijakouudistuksen tavoitteena on tarjota hyvää opetusta kaikissa kaupungin kouluissa. Tavoitteena on, että yhteisillä periaatteilla jaetut resurssit käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Opettajat kuitenkin kokevat, että uudistus tasapäistää ja näivettää.

– Onhan helppo sanoa, että eihän tässä lakkauteta mitään, mutta tämä on hivutusta, pikkuhiljaa viedään mahdollisuus toimia, Anna Hurme arvostelee.

– Sanotaan nätisti, että laskekaa tasoa ja tehkää vähemmän.

Opettajat toivovat, että asiasta käytäisiin keskustelua ennen lopullista ratkaisua. Kaupungin verkkosivulla on parhaillaan auki vanhemmille suunnattu kysely tuntijakouudistuksesta.

Hurmeen mukaan musiikkiluokat ovat monelle lapselle turvasatama ja tärkeä yhteisö, jossa lapsi saa olla oma itsensä.

Hän sanoo myös, että musiikki on oppiaine, joka toisi paljon hyvää ihmisille.

– Tämä todella kielii lyhytkatseisuudesta. Suomalainen musiikkielämä on hyvin arvostettua.

– Kaupunkimme voisi olla ylpeä musiikkiluokistaan ja niiden perinteestä, eikä ajaa niitä alas, Hurme päättää.

Katso videolta, miten musiikki toimii oppimisen tukena.

Korjaus 10.2.2026 klo 8.21: Valinnainen A2-kieli alkaa jo kolmannella luokalla, joten lapsi joutuu valitsemaan suuntautumisensa jo toisella luokalla, ei viidennellä, kuten uutisessa aiemmin luki.