Tanskan kyberturvallisuuskomitean puheenjohtaja kävi viime vuonna läpi pysäyttävää ajatusleikkiä, kun keskustelu Grönlannista kävi kuumana. Mitä kävisi, jos Yhdysvallat käyttäisi verkkopalveluitaan kiristysruuvina ja diplomatian jatkeena?

– Jos amerikkalaiset sulkisivat pääsyn yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin aamukahdeksalta, Tanska olisi pysähdyksissä yhdeksään mennessä.

Näin kyberturvajohtaja Jacob Herbst kiteytti ajatusleikkinsä lopputuloksen Tanskan tv:ssä. Herbst totesi, että kyse on hyvin epätodennäköisestä ja ”pahimmasta mahdollisesta” skenaariosta, mutta sellaisesta, jota on Yhdysvaltain viimeaikaisten toimien jäljiltä pakko miettiä.

Huoleen yhdysvaltalaisesta teknologiariippuvuudesta on havahduttu viime aikoina ympäri Eurooppaa.

Suomessa riippuvuus näyttää olevan erityisen voimakasta.

Jopa noin kaksi kolmasosaa julkisen sektorin palveluista isännöidään yhdysvaltalaisista pilvipalveluista käsin, selviää teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirran johtaman työryhmän tutkimuksesta.

– AWS:llä eli Amazonin pilvipalvelulla on yksinään noin 45 prosentin osuus eli hyvin merkittävä osa julkisen sektorin kansalaisille ja yrityksille suunnatuista digipalveluista pyörii AWS:n päällä, Lehdonvirta sanoo.

Ranska luopuu palveluista, mitä tekee Suomi?

Euroopassa yhdysvaltalaisriippuvuudesta pyritään jo eroon.

Esimerkiksi Ranska kieltää julkishallinnossa yhdysvaltalaiset Zoomin, Google Meetsin ja Microsoft Teamsin kaltaiset videokokouspalvelut ja yhdysvaltalaisia sähköpostipalveluita. Tanska ja sen muutamat kaupungit luopuvat useista Microsoftin palveluista. Vastaavaa suunnittelee esimerkiksi muutama Saksan osavaltio.

Entä Suomessa?

Oikeusministeriö kertoi hiljattain harkitsevansa uudelleen hanketta, jossa Suomen vaalitietojärjestelmä siirrettäisiin Amazonin pilvipalveluun Ruotsiin. Ministeriön kansliapäällikkö sanoi suoraan, että lisäharkinta johtuu ”merkittävältä osin” siitä, että luottamus Yhdysvaltoihin on heikentynyt.

Toissa viikolla taas julkaistiin kansalaisaloite, joka vaatii kriittisten digitaalisten palveluiden rakentamista suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden varaan.

Todellinen muutos edellyttäisi koko julkista sektoria koskevia määräyksiä. Onko sellaisia annettu?

– Toistaiseksi ei ole tehty mitään merkittävää linjamuutosta, sanoo julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikasta vastaava ICT-johtaja Jarkko Levasma valtiovarainministeriöstä.

Suomessa virastot, ministeriöt ja muut julkisen sektorin organisaatiot valitsevat käyttämänsä ohjelmistot ja järjestelmät pitkälti itse. Laki kuitenkin velvoittaa kilpailuttamaan hankinnat, ja kilpailutuksissa eurooppalaiset vaihtoehdot ovat vähissä. Voittajiksi päätyvät hyvin usein yhdysvaltalaisten jättien palvelut.

Nykylinjasta poikkeaminen edellyttäisi strategista päätöstä esimerkiksi eurooppalaisten palveluiden suosimisesta tai joidenkin maiden välttämisestä.

Tällaisen päätöksen voivat tehdä vain poliitikot, Levasma painottaa.

– Se liittyy jo siihenkin, että muutoksiin tarvitaan määrärahat ja niistä päätetään sitten tietenkin poliittisessa prosessissa.

Levasma odottaa, että päätökset siirtyvät seuraavalle hallitukselle.

Mitä pitäisi tehdä?

Suomeen tarvitaan perusteellista julkista ja poliittista keskustelua, penää teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta. Hän toteaa, että nykyiseen USA-riippuvaiseen tilanteeseen on päädytty puolivahingossa. Se ei saisi toistua.

Samalla järjestelmien ulkoistuksista voitaisiin pitää hengähdystaukoa.

– Jos nyt on päätetty, että tätä asiaa pitäisi puida, niin voitaisiin laittaa siksi aikaa paussi ulkoistuksiin ja hankintoihin.

ICT-johtaja Levasma sanoo, että julkisella sektorilla digitaalisen itsenäisyyden kysymyksiä selvitetään tällä hetkellä jo usealla tasolla. Käynnissä on myös aihetta koskevia kokeiluja esimerkiksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorissa.

– Kyseessä on pilottityyppisiä kokeiluja ja esiselvityksiä, kuvaa ICT-tukipalveluista vastaava ylijohtaja Hannu Naumanen.

Valtorissa tarkoituksena on esimerkiksi selvittää avoimen lähdekoodin ratkaisujen sopivuutta julkiselle sektorille. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa Linuxin kaltaisten avoimen lähdekoodin työasemien käyttöönottoa.

Osa nyt käynnistetyistä toimenpiteistä on ollut Naumasen mukaan aiemmin säästöliekillä, mutta geopoliittisten jännitteiden kasvu on puhaltanut niihin uutta tulta.

Naumanen kaipaa Suomeen niin ikään keskustelua. Hän toteaa, että IT-väen keskuudessa riippuvuutta amerikkalaisista palveluista on käsitelty jo pitkään – mutta lähinnä rahan kautta.

Esimerkiksi ohjelmistojen kasvavia lisenssimaksuja on pohdittu julkisen hallinnon lisenssiyhteistyöryhmässä.

Naumanen katsoo, että lisenssiyhteistyöryhmän rinnalle valtionhallinnossa olisi nyt tarvetta myös digitaalista suvereniteettia selvittävälle yhteistyölle.

Euroopasta ei löydy kaikkia vaihtoehtoja

Amerikkalaisten järjestelmien, ohjelmistojen ja palveluiden korvaaminen on valtava urakka niin teknisesti kuin taloudellisesti.

– Jos katsotaan hallittua transitiota, se vaatii paljon aikaa ja kansallisia sekä EU-tasoisia päätöksiä, Naumanen sanoo.

Poliittisten päätösten lisäksi irtautumista hidastavat nykyiset sopimukset, jotka solmitaan pääsääntöisesti muutamaksi vuodeksi kerrallaan.

Vaihtoehtojen löytämiseen kuluu siihenkin Naumasen arvion mukaan vuosia. Monessa tapauksessa todennäköisesti pidempään, koska korvaavia ratkaisuja ei yksinkertaisesti löydy Euroopasta.

Julkisuudessa keskustelu riippuvuudesta on keskittynyt Microsoftin ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin, Amazonin pilvipalveluihin ja Googlen palveluihin. Ne ovat kuitenkin vain digivuoren huippu, Naumanen huomauttaa.

Pinnan alla on lähiverkkojen tietoliikennettä ja nimipalvelimia, konesalipalveluita ja -teknologioita, telekommunikaatioväyliä ja tietenkin pilvipalvelut.

Jokaisella kerroksella amerikkalaisilla yrityksillä on merkittävä rooli.

Kun koko teknologiapinoa tarkastelee kokonaisuudessaan, yksittäisten ohjelmistojen vaihtaminen alkaa näyttää pieneltä hommalta.

Se voi kuitenkin olla ensimmäinen askel Euroopan viemisessä itsenäisempään suuntaan.

Mennyt maailma ei palaa

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että paluuta menneeseen ei ole. Euroopassa on herätty digitaalisen suvereniteetin merkitykseen.

– Meidän arvio on se, että jollakin tavalla tämä muutos on pysyvää, Naumanen toteaa.

Virkamiestasolla tilanne on julkisella sektorilla Levasman mukaan ”jatkuvassa arvioinnissa”. Levasma katsoo, että jonkinlainen muutos on edessä.

– Se ei ole sellainen, että huomenna tehdään jotain valtavaa, vaan tilanne kehittyy pikkuhiljaa erilaisten selvitysten kautta pienempiin ja isompiin toimenpiteisiin, hän sanoo.

Korjaus 18.2.2026 kello 13.09: Grafiikassa esitettiin aiemmin virheellisesti, että Haeavustuksia-palvelua isännöitäisiin Amazonin pilvipalvelu AWS:ssä. Todellisuudessa sitä isännöidään Microsoftin Azure-pilvipalvelussa.