Tasavallan presidentti Alexander Stubb arvioi, että tulee menemään vielä muutama vuosi ennen kuin tilanne kansainvälisessä politiikassa tasoittuu.

– Keskustelu Yhdysvaltain ja Euroopan suhteesta on osin historiatonta. En halua vähätellä sitä, mutta aikaisemminkin transatlanttisissa suhteissa on ollut haasteita. Suezin kriisi, Ranskan vetäytyminen Natosta, esimerkkejä mainitakseni, Stubb luettelee.

Maailmanpolitiikan turbulenssi toistuu samankaltaisissa sykleissä tasaisin väliajoin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailmanpolitiikan sykli oli kaksi vuosikymmentä, toisen maailmansodan jälkeen neljä vuosikymmentä ja kylmän sodan jälkeen kolme vuosikymmentä, Stubb luetteli.

Myös maailmanlaajuinen ydinasepolitiikka on Stubbin mukaan muuttumaan päin. Aiemmin oli kaksi ydinasesuurvaltaa, Yhdysvallat ja Venäjä, nyt mukana on myös Kiina, Stubb sanoi.

Hyvä kysymys on, miten kolme ydinasesuurvaltaa kykenevät rajoittamaan omaa ydinasetuotantoaan, hän jatkaa.

– Noin neljännes maailman 200:sta valtiosta voisi luoda oman ydinaseen.

– Me Suomessa olemme osa Naton ydinasesuunnittelua, mutta emme ole emmekä tule olemaan ydinasevaltio, Stubb kuittaa ydinasekeskustelun.

Hän ei siis näe tarvetta sille, että Yhdysvaltain ydinasepelotetta lähdettäisiin muuttamaan. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi helmikuun alussa, että Euroopassa voitaisiin aloittaa keskustelu omasta ydinpelotteesta.

Mitä Norfolkiin tulee, Stubb ei kommentoi asiaa.

Kansainvälisten uutis­toimistojen mukaan Yhdysvallat olisi siirtämässä Naton Norfolkin ja Napolin komento­keskusten komentoa eurooppa­laisille Nato-maille.

– En halua vahvistaa kysymyksiä, joita ei ole julki sanottu. Olemme vahvasti siinä vaiheessa, että siirrämme vastuuta eurooppalaisille maille. Tämäntyyppistä kehitystä tulemme näkemään vastaisuudessakin, Stubb sanoo.

Aiemmin tänään ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että muutokset Naton komentorakenteessa eivät vaikuta suuremmin Naton toimintaan.

Suomen pitää varautua, että Venäjän joukkoja on Ukrainan sodan päätyttyä itärajalla

Olemme jo pari vuotta keskustelleet siitä, missä vaiheessa yhteyden avaaminen korkeammalla tasolla Venäjään olisi mahdollista, Stubb kertoo tämän hetkisestä Venäjä-suhteesta.

Suhdetta on ylläpidetty usean vuoden ajan diplomaattisesti ulkoministeriöiden ja suurlähetystöjen kautta ja joissain asioissa konkreettisesti, kuten rajayhteistyössä.

– Sodan jälkeen suhteita pitää alkaa joka tapauksessa jollain tavoin palauttamaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin neuvonantaja Emmanuel Bonne tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantajan vastikään Moskovassa. Stubbilta kysyttiin, tiesikö hän tapaamisesta.

– Puhuin tästä presidentti Macronin kanssa ja he informoivat muita johtajia etukäteen ja jälkikäteen Bonnen matkasta. Pyrimme eurooppalaisten kollegojen kanssa koordinoimaan, kuka on ja millä tavalla yhteydessä Venäjän kanssa.

– Eurooppa haluaa olla niissä pöydissä, missä päätöksiä tehdään. Venäläiset eivät halua eurooppalaisia siihen pöytään, Stubb sanoo viitaten neuvotteluihin Ukrainan sodan kohtalosta.

Stubbin mukaan Suomessa kannattaa nyt jo varautua myös siihen, että aikanaan Ukrainan sodan päätyttyä Venäjä tulee ryhmittämään sotilasjoukkoja Suomen itärajan läheisyyteen. Se on Stubbin mukaan normaalia Venäjän puolustuspoliittista strategiaa, erityisesti nyt kun Suomi on Nato-maa.

Joskus Suomen ja Venäjän suhteet tulevat kuitenkin palaamaan.

– Samanlainen se ei tule olemaan kuin aikaisemmin, mutta tosiasia on se, että Venäjä on naapurimaamme ja jossain vaiheessa solmimme suhteet uudestaan. Käytännönläheisesti, rauhallisesti ja maltilla. Jossain vaiheessa tilanne avautuu, mutta sen aika ei ole nyt, Stubb summaa.

Tämä oli päivittyvä uutisartikkeli.