Olen seurannut nuorisokulttuuria Yle Uutisissa tämän vuosikymmenen ajan, ja saanut todistaa aitiopaikalta itseäni ällistyttävää kehitystä.

Nykynuorista on kasvanut vanhempiaan konservatiivisempi sukupolvi.

Se näkyy Suomessa konkreettisesti muun muassa siten, että perussuomalaisista tuli alaikäisten suosituin puolue vuoden 2023 nuorisovaalissa. Tiktokia käyttävistä nuorista peräti kolmannes äänestäisi perussuomalaisia.

Erityisesti pojat ja nuoret miehet ovat aiempaa konservatiivisempia. Se ilmenee esimerkiksi uskonnollisuuden nousuna, Andrew Taten kaltaisten hahmojen suosiona ja ulkonäön merkitystä parinmuodostuksessa korostavan looksmaxxing-trendin kasvuna.

Tyttöjen konservatiivisuuden kaipuusta taas kertoo esimerkiksi 1950-luvun kotirouvaestetiikalla leikittelevä tradwife-trendi.

Yhdysvalloissa puolestaan Donald Trumpin kannatus ampaisi nuorten keskuudessa kasvuun vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Konservatiivisen käänteen maan nuorissa on havainnut myös Yalen yliopisto.

Vielä muutamia vuosia sitten zoomereita eli noin vuosina 1997–2012 syntynyttä z-sukupolvea pidettiin leimallisesti aktivistihenkisinä maailmanparantajina. Oli ilmastolakkoa, Elokapinaa, turvallisia tiloja ja Black Lives Matteria.

Sitten tapahtui jotain ja asenteet alkoivat muuttua.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja tutkija Rachel Janfaza panee käänteen pitkälti koronan piikkiin.

Janfaza ajattelee, että pandemia oli kriisi, joka kohteli nuorempia zoomereita dramaattisesti rajummin kuin vanhempia ja muutti heidän arvojaan ja suhtautumista ympäröivään todellisuuteen peruuttamattomasti.

Entä jos z-sukupolvia onkin kaksi

Rachel Janfazan mukaan z-sukupolvesta ei ole mieltä puhua yhtenäisenä ihmisjoukkona.

Itse asiassa pandemia jakoi hänen mukaansa sukupolven keskeltä kahtia.

Ensimmäisen puolen sukupolvesta Janfaza nimeää Gen Z 1.0:ksi. Vuosina 1997–2004 syntyneet kasvoivat ilman älypuhelinta. Nuoruuden tärkein somealusta oli Instagram.

Nämä vanhemmat zoomerit valmistuivat lukiosta tai ammattikoulusta, muuttivat omilleen ja aloittivat kenties jo jatko-opinnot ja työelämän ennen pandemiaa.

Nuoremmat eli vuosina 2005–2012 syntyneet taas ovat Janfazan mukaan Gen Z 2.0. He puolestaan joko suorittivat toisen asteen koulutuksen pandemiarajoitusten vallitessa tai tekevät sitä edelleen.

He eivät muista aikaa ennen älypuhelimia, ja Tiktok on sukupolven tärkein uutislähde.

Nämä nuoremmat zoomerit menettivät koronalle henkisesti paljon: rippileirejä ja penkkareita peruttiin, vanhojen tansseja siirrettiin. Ensimmäiset opiskeluvuodet menivät eristyksessä, eikä kurssikavereihin voinut spontaanisti tutustua.

Aikajana osoittaa, että niin pienet kuin suuretkin historialliset tapahtumat ovat vaikuttaneet eri-ikäisiin zoomereihin eri tavoin. Voit liikkua aikajanalla eteenpäin painamalla sen alalaidassa olevaa nuolta.

Nuoria zoomereita leimaa skeptisyys

Vanhemman tutkijan Julia Nuckolsin mukaan korona ei ainoastaan viivästyttänyt elämän siirtymävaiheita, vaan muutti lastensa arvoja ja poliittisia näkemyksiä. Nuckols on tutkinut suomalaisnuorten pandemiakokemuksia.

Koronapandemia oli eristävä kriisi, joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Yksilöllä ei ollut siihen mitään valtaa, vaan hallitus saneli, mitä ihmiset voivat tehdä, Nuckols selittää.

Yllättävä katastrofi heikentää tyypillisesti luottamusta tulevaisuuteen. Nuckolsin mukaan pandemia aiheutti nuorissa zoomereissa kyynistymistä.

Suurin muutos tapahtui hänen mukaansa siinä, kuinka paljon niin sanottu Gen Z 2.0 luottaa viranomaisiin ja instituutioihin.

– Skeptikot yleistyivät ja moni haki identiteettipolitiikalla kontrollin tunnetta, Nuckols sanoo.

Samasta syystä salaliittojen ja ääriajattelun suosio kasvoi. Useat hakivat Nuckolsin mukaan yhteisöllisyyden tunnetta samanhenkisten somekuplasta, koska pandemiarajoitukset veivät muut sosiaaliset kontaktit.

Monelle saattoi syntyä tunne, ettei opiskeluun tai uraan kannata panostaa, koska matto voidaan vetää jalkojen alta koska tahansa, Nuckols selittää.

Jotakin z-sukupolven turhautumisesta kertoo myös viime kesänä someilmiöksi noussut ilmeetön zoomer-tuijotus.

Konservatiiviset nuoret ovat poikkeus sukupolvien ketjussa

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet järjestetään tavallisesti viiteen sukupolveen: boomerit (s. 1946–1964), x-sukupolvi (s. 1965–1980), milleniaalit (s. 1981–1996), zoomerit (s. 1997–2012) ja alfat (s. 2013–).

Syntymävuosia ei pidä ymmärtää täsmällisesti. Oleellisempia ovat sukupolvea yhdistävät kokemukset. Jako ei myöskään ole tiukan tieteellinen mutta hyödyllinen yksinkertaistus, kun yritetään hahmottaa yhteiskunnallista todellisuutta.

Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuon mukaan jokainen sotien jälkeen syntyneistä sukupolvista on ollut edeltäjäänsä liberaalimpi. Tässä mielessä Gen Z 2.0 on poikkeus, koska se on monessa mielessä konservatiivisempi kuin milleniaalien y-sukupolvi.

Salasuon mukaan pandemia ei kuitenkaan yksin riitä selittämään yllättävää käännettä. Hän hakisi ilmiölle syytä myös useista toisiaan seuraavista kriiseistä ja murroksista, joita tämä sukupolvi on joutunut kokemaan.

Jo pandemian alla nuoret kokivat ilmastoahdistusta.

Pandemiarajoitusten höllennyttyä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022, inflaatio ampaisi huippulukemiin ja Eurooppaan iski energiakriisi.

Vuotta myöhemmin sodittiin myös Gazassa ja Sudanissa.

Gen Z 2.0 on varttunut Suomessa, jossa ei ole tapahtunut talouskasvua karkeasti ottaen 17 vuoteen.

Paluuta niin sanottuun normaaliin on saatu odotella turhaan, eivätkä nuorimmat zoomerit edes kunnolla muista, mitä sillä tarkoitetaan.

Kriisien keskellä paikkaansa maailmasta etsivän sukupolven katse kääntyy omaan napaan: Miten minulle turvataan sama säädyllinen ja hyvä elämä kuin sukupolville ennen minua.

Monen se saa varsin inhimillisistä syistä haikailemaan menneeseen maailmaan, jossa asioiden voi ainakin kuvitella olleen paremmin.

Muokkaus 9.2.2026 klo 11.12: Täsmennetty, että Trumpin saama tuki nuorilta yhdysvaltalaisilta ajoittui edellisiin presidentinvaaleihin vuonna 2024. Julia Nuckolsin titteli korjattu nuoremmasta tutkijasta erikoistutkijaksi.