Kannabiksen runsaan käytön laukaisemat psykoosit ovat tutkimusten valossa kasvussa. Tästä on tarkkaa tutkimusdataa Tanskasta.

Mitä enemmän kannabista käyttää, sitä suurempi riski on sairastua myöhemmin psykoosisairauteen, ja polttelun aloitusiällä on hurja merkitys.

Lisäksi kannabispsykoosi on päihdepsykooseista huonoennusteisin mitä myöhempään skitsofreniariskiin tulee.

Psykiatrian apulaisprofessori, ylilääkäri Antti Mustonen tutkii kannabiksen vaikutusta mielenterveyteen Tampereen yliopistossa. Hän on myös Tukholman Karoliinisen instituutin vieraileva tutkija ja päihdepsykiatri.

Tutkija sanoo, että kannabiksessa on puolensa. Hyvää on lääketieteellinen potentiaali eli kannabislääkkeet, jotka auttavat osaa MS-potilaista sekä syöpäpotilaita ja muita järkyttävän kovista kivuista kärsiviä.

Nuorten aivojen hienovarainen säätelyjärjestelmä voi hajota

Antti Mustosen mukaan 25–34-vuotiaiden kannabiksen käyttö Suomessa on yleistynyt tällä vuosituhannella. Eniten hän on kuitenkin huolissaan 15–16-vuotiaista. Heihin olisi nyt keskityttävä nimenomaan haitoista puhuttaessa.

– Nuoruus on aivojen kannalta kriittinen ajanjakso: aivot muovautuvat ja kehittyvät. Aivoissa on ihmisen omia kannabinoideja, jotka tahdistavat aivojen kehitysprosesseja. Kun sinne työnnetään ulkoapäin kannabinoideja, eli poltetaan suuria määriä kannabista, se sotkee aivojen oman, hienon säätelyjärjestelmän, kertoo Mustonen.

Kansantajuisesti todettuna hermoverkot alkavat mennä ikään kuin väärään suuntaan.

Kannabiksen päihdyttävä THC-pitoisuus on vuosien kuluessa noussut etenkin Euroopassa. Marihuana on nyt selvästi vahvempaa kuin esimerkiksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Kertakokeilu tuskin johtaa psykoosiin, sanoo tutkija, mutta samoin kuin alkoholissa: mitä enemmän käytät, sitä suuremmat ovat riskit, ja kannabiksen kohdalla nimenomaan psykoosiriski.

”Nuoria pystyy puhuttelemaan” – eikä tarvitse olla professori

Nuorten kannabiksen käyttö on erityinen riski haitallisille aivovaikutuksille, muun muassa psykooseille, mutta myös muille mielenterveyden häiriöille.

Tästä Mustonen tahtoo varoittaa nuoria ja heidän vanhempiaankin. Tutkija on sitä mieltä, että nuoretkin kuuntelevat, kun ensin selvittää, mikä käsitys heillä on riskeistä ja mitkä ovat heidän näkökantansa.

Tämän jälkeen on näyttöön perustuvan tiedon vuoro. Pelkkä töksäytys, että kannabis on pahasta, ei johda mihinkään. Tosin nuoren on ensin pääteltävä, että tätä tyyppiä kannattaa kuunnella.

– Tässä kohtaa tahdon toki muistuttaa, että kaikki kannabista käyttävät eivät sairastu. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi psykoosisairauteen liittyvä geneettinen riski, samaten lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu. Naissukupuoli suojaa skitsofrenian kehittymiseltä, sanoo Mustonen ja toteaa, että on vielä paljon, mitä ei tiedetä.

Skitsofreniadiagnoosi saattaa piillä kulman takana

Kannabispsykoosissa psykoosioireet kestävät parista päivästä 30 päivään. Jos oireet kestävät vielä kauemmin, puhutaan jo itsenäisestä psykoosisairaudesta eli esimerkiksi skitsofreniasta. Siihenkin on lääkkeitä.

Kannabispsykoosi on päihdepsykoosi, joka ei välttämättä uusiudu. Kansainvälisestä aineistosta kuitenkin selviää, että jopa kolmasosa kannabispsykoosin saaneista sairastuu myöhemmin skitsofreniaan.

Riski on hieman suurempi kuin stimulanttipsykooseissa. Stimulantteja ovat esimerkiksi amfetamiini ja kokaiini.

Myös alfa-PVP-psykoosin jälkeinen riski myöhempään skitsofreniaan on pienempi kuin kannabiksen aiheuttamassa psykoosissa.

Apulaisprofessori toteaakin, että nuorison asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet. Tähän saattaa vaikuttaa se, että alfa-PVP:n vakavat vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat niin pinnalla.

Helsingin poliisi on huumeidenkäytön aitiopaikalla

Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio kertoo huumetilanteesta pääkaupungissa. Kaikkien huumeiden käyttö on kasvanut, myös kannabiksen, joka on jopa alaikäisten suosiossa.

Sainio sanoo, että suomalaisille näyttää olevan tyypillistä useiden aineiden käyttö samanaikaisesti. Poliisi pyrkii rauhoittamaan tilanteen kaupungilla ja soittaa tarvittaessa ensihoidon paikalle.

– Huumeita käyttäviä, pahoinvoivia ja mielenterveysongelmaisia näkyy paljon, toteaa rikostarkastaja. Poliisin lisäksi ensihoidolla on urakkaa.

Kimmo Sainio kertoo alla olevalla videolla nuorten huumeidenkäytöstä.