Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Sakari Rokkasen (kok.) mukaan valtuustossa on hyvä keskusteluilmapiiri ja rasismille nollatoleranssi.

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat kävivät tänään keskustelun yhteisistä pelisäännöistä ja keskustelun ilmapiiristä.

Taustalla on valtuustossa 26. tammikuuta nähty poikkeuksellinen tapahtumasarja, jossa joukko valtuutettuja poistui valtuustosalista kesken perussuomalaisten Juha Järän puheenvuoron.

Ulosmarssia edelsi tiivistunnelmainen keskustelu, joka kärjistyi Järän puheenvuoron ja vasemmistoliiton Gashaw Bibanin esittämien välihuutojen aikana.

Järä puhui ”haittamaahanmuutosta” ja Bibani totesi sanamuodot rasistisiksi ja loukkaaviksi.

Alla olevalla videolla näkyy hetki, jolloin kokous keskeytettiin ulosmarssin vuoksi.

Aiemmin samassa kokouksessa puheenjohtaja Rokkanen huomautti perussuomalaisten Tanja Aidanjuurta ”väestönvaihto”-sanan käyttämisestä.

Rokkanen sanoo käyneensä tapahtumien jälkeen keskusteluja yksittäisten valtuutettujen kanssa ja nyt myös kaikkien ryhmänjohtajien kesken. Hänen mukaansa kaikki jakavat ajatuksen, että valtuuston keskustelukulttuuri on kokonaisuutena hyvä ja minkäänlaista rasismia ei suvaita.

– Viime valtuustossa tapahtunut oli kupru siihen yleiseen hyvään keskustelukulttuuriin, mikä meillä on, Rokkanen sanoo.

Kiellettyjen sanojen listaa ei ole eikä tule

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Kai-Ari Lundellin mukaan tänään käyty keskustelu ei aiheuta minkäänlaista muutosta nykytilanteeseen.

Lundellin tulkinnan mukaan koko tapauksessa oli kyse yhdestä sanasta, joka ylitulkittiin.

– Mitään kiellettyjen sanojen listaa ei ole koskaan ollut eikä ole nytkään. Asiasta kuin asiasta pitää voida puhua avoimesti, jotta asioita voidaan ratkoa, Lundell sanoo.

Valtuuston keskinäistä tunnelmaa ja luottamusta Lundell kuvailee hyväksi.

Myös valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen vahvistaa, että kiellettyjen sanojen listaa ei ole eikä tule.

Rokkanen korostaa tyyliä ja asiayhteyttä: hänen mukaansa valtuustossa saa puhua ihan kaikesta, kunhan puhe liittyy käsiteltävään asiaan ja on sisällöltään asiallista ja valtuuston arvokkuuden huomioivaa.

– Sen asiallisuuden valvontavastuu on puheenjohtajalla. Tarvittaessa tilanteeseen voi puuttua huomauttamalla tai äärimmillään keskeyttämällä kokouksen tai poistamalla valtuustosalista. Nämä ovat suoraan kuntalakiin kirjattuja asioita, Rokkanen sanoo.

Hän myös korostaa jokaisen valtuutetun vastuuta omista puheistaan. Rokkasen mukaan ilmaisu voi olla värikästä ja kärkevääkin, mutta kaiken lähtökohtana pitää olla toisten kunnioittaminen.

– Meillä on ratkottavana hyvin vaikeitakin asioita, ja siksi on tärkeää, että kaikesta voidaan puhua. Minulla on vahva luotto siihen, että meillä on hyvä ja keskusteleva valtuusto, ja pitämällä kiinni näistä sovituista periaatteista pystymme jatkamaan eteenpäin.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtajan Antero Eerolan mukaan tapauksessa ei ollut kyse vain yksittäisestä sanasta.

– Kyse on siitä, että tällainen puhe on jatkunut valtuustossa jo pitkään. Nyt se meni yli. Ei sellaista pidä loputtomiin kuunnella.

Eerolan mukaan vasemmiston valtuustoryhmä ei aio jatkossakaan seurata sivusta hiljaa syrjintää, vihapuhetta tai maahanmuuttajien leimaamista haitaksi.

Hän pitää kuitenkin selvänä, että nyt on aika mennä eteenpäin. Keskeytyneessä kokouksessa varsinaisena käsiteltävänä asiana ollut Vantaan strategia hyväksyttiin lopulta yksimielisesti, mikä kertoo Eerolan mukaan siitä, että valtuustolla on kyky tehdä päätöksiä ja kaikki valtuutetut ovat puheväleissä.

– Ei tällaisia kannata liikaa pelästyä. Voidaan olla värikkäästi eri mieltä ja tehdä sitten päätöksiä ilman, että tarvitsee kantaa kaunaa tai miettiä kostoa.