Rose on alle 155 senttiä pitkä ja 50 kiloa painava vähän yli kolmikymppinen nainen. Ennen rasvaimua hänestä otetussa kuvassa vyötäröllä näkyy vähän rasvaa.

– Minulla on aina ollut rasvaa vatsassa, hän sanoo.

Asia häiritsi Rosea, ja hän hakeutui yksityisen plastiikkakirurgin vastaanotolle. Klinikalla pieni osa vyötäröltä kerätystä rasvasta siirrettiin rintoihin.

Rose kertoo tarinansa yhdessä puolisonsa kanssa. Rose on kotoisin Aasiasta, ja hänen suomen kielen taitonsa on rajallinen.

Yle ei julkaise pariskunnan oikeita nimiä, koska pieleen mennyt kauneusleikkaus on Roselle arkaluontoinen asia. Yle on tutustunut tapauksen asiakirjoihin.

Leikkauksen seurauksena Rosen vatsaan kehittyi arpikudosta, jota ei ole saatu pois edes kahdella korjausleikkauksella.

Tapaus vahvistaa samalla epäilyt, että esteettisen kirurgian klinikoilla on kierretty arvonlisäveroa.

Esteettinen leikkaus muuttui lääketieteelliseksi

Pariskunnan mukaan oli alusta asti selvää, että Rose hakeutui klinikalle esteettisistä syistä.

Pääsyy oli hankkiutua eroon vatsarasvasta.

Esteettisistä leikkauksista maksetaan nykyään veroa 25,5 prosenttia. Sen sijaan lääketieteellisesti perusteltu plastiikkakirurgia on verotonta.

Esimerkiksi rintojen korjauksesta ja rasvansiirrosta ei makseta arvonlisäveroa, jos ne ovat korjaavia operaatioita. Sellaisia tehdään esimerkiksi vammojen tai synnynnäisten epämuodostumien vuoksi myös julkisessa terveydenhuollossa.

Rose leikattiin Tampereella Plastic Surgery Centerissä loppukesällä 2023. Ensimmäinen konsultaatiotapaaminen kesti puoli tuntia.

Sen aikana Rosea hoitava plastiikkakirurgi arvioi leikkauksen hinnaksi 6 400 euroa.

– Kirurgi korosti, että siihen sisältyy kaikki, sanoo Rosen puoliso.

Tapaamisessa hän kysyi erikseen myös verotuksesta. Kirurgi kirjoitti lapulle tuolloisen arvonlisäveroprosentin.

Kun lasku leikkauksen jälkeen tuli, operaatio oli määritelty kokonaan verottomaksi. Veron määrä olisi ollut 1 200–1 500 euroa.

Potilas: Perustelu ei tuntunut kivalta

Verottomuudesta päättää lääkäri. Rosen leikannut kirurgi määritti rasvaimun ja rintaoperaation syyksi psykososiaaliset syyt.

Roselle psyykkisiin syihin vetoaminen tuli yllätyksenä.

– Se ei tuntunut kivalta, eikä se ole totta, hän sanoo.

Käytännössä hoitoa myyvä plastiikkakirurgi päätti puolen tunnin tapaamisen aikana, että rasvaimu ja rintojen kohotus on oikea hoitomuoto parantamaan asiakkaan psyykkistä hyvinvointia.

Rosen leikannut plastiikkakirurgi perusteli asiaa vastineessaan näin:

”Mikäli lääkäri saa asiakkaasta sellaisen käsityksen, että esteettinen ongelma aiheuttaa myös merkittävää psykososiaalista haittaa tai kärsimystä ja toimenpiteellä voidaan näin ollen parantaa elämänlaatua käytetään alv:tonta laskutusperiaatetta.”

Rosen puolison mielestä kyse oli puhtaasti veronkierrosta.

Verottajan tarkastus paljastanut veronkiertoa

Rosen tapaus ei ole ainutkertainen.

Verottajalla on käynnissä yksityiseen sosiaali- ja terveysalaan kohdennettu tarkastus, joka johtanut yhteensä jo 18,4 miljoonan euron seuraamusmaksuihin.

Veronkiertoa on paljastunut myös plastiikkakirurgiaa myyviltä klinikoilta, vahvistaa oikeus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen Verohallinnosta.

Niille on määrätty tuntuvia seuraamusmaksuja arvonlisäveron laiminlyönnistä. Verottaja ei kerro alan osuutta seuraamusmaksuista, eikä sitä, onko tarkastuksista seurannut tutkintapyyntöjä poliisille.

Seuraamusmaksuja on määrätty myös ainakin työterveyshuoltoon ja henkilöstövuokraukseen.

Savolaisen mukaan plastiikkakirurgi ei voi yksin määrittää asiakkaalle sellaista psyykkistä haittaa, joka olisi peruste myydä leikkaus verottomana. Hän ei kommentoi suoraan Rosen tapausta.

– Me ollaan lähdetty siitä, että arvioinnin tekee sellainen lääkäri, jolla on tähän alaan riittävä pätevyys, sanoo Savolainen.

”Jokainen plastiikkakirurgi osallistunut”

Plastic Surgery Centerin johto ei vastannut haastattelupyyntöön.

Rosen leikannut plastiikkakirurgi Timo Halonen myöntää, että tähän asti yksityisklinikoilla arvion verottomuudesta on tehnyt kirurgi. Kirjaukset lääketieteellisistä perusteista ovat hänen mukaansa olleet lyhyitä.

– Tämä on ollut kentän yleinen toimintamalli, hän sanoo.

Tapana ei ole ollut pyytää esimerkiksi psykiatrin lausuntoa.

– Jos privaatissa [yksityissektorilta] otetaan vaikka viisikymmentä henkilöä, jotka tekevät plastiikkakirurgiaa Suomessa, niin jokainen on osallistunut tähän omalla tavallaan.

Halosen mukaan kyse ei ole tarkoituksellisesta veronkierrosta. Hän sanoo, että klinikka ei hyödy verottomuudesta, sillä vero lisätään asiakkaan maksamaan hintaan.

Hän kuvaa rajaa verottoman lääketieteellisen hoidon ja esteettisen kirurgian välillä veteen piirretyksi viivaksi.

Myös Plastiikkakirurgiyhdistys on kritisoinut verottajan tarkastuksissa määräämiä jälkiveroja ja pitänyt ohjeistusta epäselvänä.

Verottajan ohjeissa on kuitenkin vuodesta 2019 alkaen mainittu, että verottomuuden tulee perustua ”kyseessä olevan lääketieteen alan lääkärin [---] arvioon näiden oireiden laadusta ja syntytavasta sekä esteettisen hoidon vaikutuksesta näiden oireiden hoitokeinona.”

Verottomuus vääristää kilpailua

Arvonlisäveron maksamatta jättäminen paitsi vähentää valtion verotuloja, myös vääristää kilpailua.

Vero nostaa operaation hintaa asiakkaalle merkittävästi eli 25,5 prosenttia.

– Hinnan ero voi vaikuttaa asiakkaiden ratkaisuun sitten siitä, kenet valitsee toimenpiteen suorittajaksi, sanoo Savolainen.

Hänen mukaansa verottomuus pitää pystyä aina perustelemaan, ja sille pitää löytyä dokumentaatiota. Savolaisen mukaan verottaja ei kuitenkaan vaadi nähtäväkseen varsinaisia potilasasiakirjoja tai kuvia asiakkaista.

Rosen tapauksen käsittely potilasvakuutuskeskuksessa jatkuu yhä. Lääkärin mukaan leikkauksessa ei tapahtunut virheitä, mutta hän myöntää, että asiakas sai klinikalta puutteelliset ohjeet jälkihoitoon. Vastineen mukaan ongelmista olisi kuitenkin pitänyt kertoa klinikalle heti.

Muokkaus 19.3. klo 13:13. Lisätty videon kuvatekstiin maininta valokuvien taustan käsittelystä tekoälyn avulla.