Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola jätti marraskuussa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille oikaisuvaatimuksen, jossa Peltola vaatii hänelle aiemmin syksyllä annetun varoituksen perumista.

Peltola sanoo laajassa oikaisuvaatimuksessaan, että varoitus on puutteellisesti perusteltu, lain vastainen ja että se vaarantaa hänen oikeusturvansa.

Peltola syyttää myös Vaasan Setaa painostuksesta ja tuomiokapitulia sekä esimiestään siitä, etteivät he puuttuneet uhkailuun.

Peltola pitää saamaansa varoitusta esimerkkinä hallinnon epäselvyydestä. Hän vaatii tuomiokapitulilta julkista ja yksityiskohtaista perustelua.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Uusi Tie -verkkolehti.

Peltola kokee Vaasan Setan painostaneen, Seta kiistää

Peltola sai tuomiokapitulilta viime lokakuussa varoituksen, jonka taustalla ovat Vaasan suomalaisen seurakunnan työyhteisössä ilmenneet ongelmat.

Ristiriitoja on syntynyt muun muassa sateenkaarimessujen järjestämisestä ja Peltolan suhtautumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Peltolan oikaisuvaatimus oli Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin asialistalla joulukuussa. Tuolloin tuomiokapituli päätti, ettei se käsittele vaatimusta. Perusteluina oli se, että varoitus on työnjohdollinen ja virkasuhteen mahdollista päättämistä valmisteleva toimenpide, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.

OIkaisuvaatimuksessaan Peltola toteaa, että häneen on kohdistunut uhkauksia ja mustamaalauskampanjoita liittyen sateenkaarimessujen järjestämiseen. Myös keskeinen osa kirkkoherran ja seurakunnan kriisistä liittyy nimenomaan keskusteluun sateenkaarimessuista.

Peltola kertoo, että hänen tultuaan kirkkoherraksi keväällä 2024 Setan paikallisyhdistys Vaasassa otti yhteyttä ja toivoi seurakunnan aktiivista osallistumista sateenkaarimessujen järjestämiseen.

Peltolan mukaan hän suostui tapaamiseen ja toi esille seurakunnan linjan: Vaasan suomalainen seurakunta ei ole tehnyt päätöstä aloittaa säännöllistä sateenkaaritoimintaa, mutta yksittäiset työntekijät voivat osallistua ruotsalaisen seurakunnan järjestämiin messuihin vapaaehtoisina.

Peltola koki Vaasan Setan puheenjohtajan painostavan ja jopa uhkailevan häntä, kun hän sanoi nostavansa asian julkisuuteen ja kohdistavansa kritiikin henkilökohtaisesti kirkkoherraan. Tämän jälkeen julkinen keskustelu kiihtyi.

Vaasan Setan toiminta ja sen synnyttämät julkiset paineet vaikuttivat Peltolan mukaan merkittävästi työyhteisön ilmapiiriin sekä hänen omaan asemaansa.

Vaasan Setan puheenjohtaja Jani Ukkonen kiistää painostuksen ja uhkailun, mutta myöntää, että keskustelussa jotkut asiat olisivat voineet jäädä sanomatta. Asia on herkkä ja herättää tunteita.

– Silloin syntyy helposti väärinymmärryksiä, toteaa Ukkonen.

Ukkosen mukaan Vaasan Setan tavoitteena on ajaa yhdistyksen edustamia asioita, eikä hän koe, että yhdistyksellä olisi halua tai keinoja vaikuttaa kirkon toimintaan.

Kirkkoherra Teijo Peltola kertoo raportoineensa uhkailuista tuomiokapitulille ja esimiehelleen, piispa Matti Salomäelle.

– Olen joutunut virantoimituksessa uhkausten ja julkisen mustamaalauksen kohteeksi, mutta tuomiokapituli ja esimieheni eivät ole ryhtyneet toimiin turvallisuuteni puolustamiseksi, Peltola kirjoittaa oikaisuvaatimuksessa.

Miksi perustelut eivät olleet julkisia?

Teijo Peltola toivoo oikaisuvaatimuksessaan, että Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli peruu hänelle annetun varoituksen

Peltolan mukaan tuomiokapituli antoi hänelle kirjallisen varoituksen, mutta jätti perustelut julkistamatta.

Hän muistuttaa, että hallintolain mukaan kaikki hallintopäätökset, myös varoitukset, ovat julkisia, ellei laissa toisin säädetä.

Tuomiokapituli tukeutui päätöksessään julkisuuslain tiettyihin salassapitopykäliin. Peltolan mukaan perusteluiden salaamiselle ole ollut laillista perustetta.

Tuomiokapituli myös ilmoitti, että varoitukseen ei voi hakea muutosta, koska kyseessä on ”asian valmistelu”.

Peltola vaatii tuomiokapitulilta selvennystä siihen, miksi varoituksen antaminen katsotaan valmisteluksi, vaikka päätös on tehty ja siitä tiedotettu julkisesti.

Kirkollislain mukaan oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus kuuluu päätöksen kohteelle, jos päätös vaikuttaa hänen oikeuksiinsa tai etuihinsa.

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli kiistää Peltolan väitteet. Lakimiesasessori Tuomas Hemmingin mukaan Peltola sai tiedon varoituksesta perusteluineen lokakuussa heti seuraavana päivänä, kun tuomiokapituli oli päättänyt asiasta.

Hemminki myös sanoo Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että asia on tullut julkiseksi sen jälkeen, kun siitä on tiedotettu Peltolaa ja suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoa.

Kirkkoherra: ”Varoitus perustuu vaikutelmiin”

Kirkkoherra Teijo Peltola kertoo, että hän vastasi tuomiokapitulin selvityspyyntöihin useilla asiakirjoilla, joissa hän esitteli konkreettisia toimia työyhteisön tilanteen parantamiseksi.

Hänen mukaansa tuomiokapituli jätti ne huomiotta ja pohjasi varoituksen pääasiassa anonyymeihin kirjeisiin ja viesteihin sekä työsuojeluvaltuutetun näkemyksiin.

Peltola pitää varoituksen perusteluja epämääräisinä. Hän vetoaa siihen, että hallintolain mukaan päätöksen tulee aina perustua selvityksiin, eikä se saa nojata vaikutelmiin ja anonyymeihin palautteisiin.

Artikkelia korjattu 10.2.2026 klo 11:37. Artikkeliin korjattu, että kyseessä on Vaasan Seta, ei Seta ry.

Artikkelia korjattu 13.2. klo 15:36: Täsmennetty jutun aikamääreitä: Peltola jätti oikaisuvaatimuksen varoituksestaan marraskuussa 2025. Lisätty tieto, että tuomiokapituli on tehnyt oikaisuvaatimuksesta käsittelemättäjättämispäätöksen joulukuussa 2025. Lisätty tieto, että tuomiokapituli kiistää Peltolan väitteet.