Edellisen keskenmenon rovaniemeläinen Suvi Männikkö, 25, sai ennen joulua. Verenvuoto jatkui 50 päivää.
Männikkö on haaveillut äitiydestä lähes aina. Unelma alkoi kirkastua, kun hän tapasi aviomiehensä Valtteri Männikön, 32.
– Meille oli alusta asti selvää, että haluamme perustaa perheen. Saada lapsia maatalon pihaan ja kyläkoulua pelastamaan, pariskunta kertoo nauraen.
Männiköt pyörittävät Rovaniemellä hevostilaa. Suunnitelmana oli saada yritystoiminta hyvään vauhtiin, jonka jälkeen olisi toivotun perheenlisäyksen aika.
– Sitten voisin hyvin jäädä vauvan kanssa pois töistä, Suvi Männikkö sanoo.
Suvi jätti hormonaalisen ehkäisyn pois 2022, ja vihdoin marraskuussa 2023 raskaustesti näytti positiivista.
Elämää ei kuitenkaan voi käsikirjoittaa. Onni päättyi keskenmenoon seuraavan vuoden helmikuussa.
Kokemus oli raskas. Lääkärissä pariskunta sai käteensä esitteen abortista, sillä keskenmenoa varten ei ollut omaa ohjetta.
– Hyvä, että edes tiesin, mikä keskenmeno on, Suvi Männikkö muistelee.
Ensimmäisen plussan jälkeen raskaustestit olivat toiveista ja yrityksistä huolimatta negatiivisia.
Männiköiden lapsettomuushoidot alkoivat kesällä 2024, diagnoosina selittämätön lapsettomuus.
Turhauttava tabu
Suvi Männikkö on jakanut Instagramissa kokemuksiaan lapsettomuushoidoista. Päivityksistä paistaa turhautuminen tilanteeseen sekä lisääntymiseen kannustavaan yhteiskuntaan.
Vituttaa se, miten yhteiskunta huutaa, että lapsia tehdään liian myöhään ja liian vähän.
– Suvi Männikkö Instagramissaan
Lapsettomuus ei ole vain odottamista, toivoa ja pettymyksiä.
Se on myös kilometrejä, palkattomia vapaita, laskuja, byrokratiaa ja jatkuvaa tunnetta siitä, että järjestelmä ei ole tehty kaikkia varten.
– Suvi Männikkö Instagramissaan
Hänen kokemuksensa mukaan lapsettomuushoidot ovat edelleen tabu. Männikkö on saanut somessa viestejä muilta lapsettomuushoidoissa olevilta, jotka eivät ole kertoneet asiasta edes omille vanhemmilleen.
Suvi ja Valtteri Männikkö haluaisivat monta lasta. He toivovat, että lapsettomuushoitoihin pääsy olisi kaikille mahdollisimman helppoa.
Unelmasta työmaaksi
Mies-naispari määritellään lapsettomaksi, jos raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä säännöllisestä yrittämisestä huolimatta tai jos alkanut raskaus keskeytyy toistuvasti.
Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahatonta lapsettomuutta. Taustalla voi olla esimerkiksi anatomisia, hormonaalisia, sairaudesta tai elintavoista johtuvia syitä.
Julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan vain alle 40-vuotiaiden naisten ja alle 60-vuotiaiden miesten lapsettomuutta. Tutkimuksiin tarvitaan lääkärin lähete.
Nuorten kanssa liikkeelle lähdetään yleensä kevyemmistä hoidoista.
– Aloitin hormonihoidot, ensimmäiseen inseminaatioon jonotimme neljä kuukautta, Suvi Männikkö kertoo.
Laboratoriota vaativat hoidot, kuten koeputkihedelmöitys, voidaan tehdä vain yliopistosairaalassa. Hoitojen seuranta, kuten ultraus, voidaan suorittaa omassa keskussairaalassa.
Rovaniemeläiselle Männikön parille hoidot ovat tarkoittaneet satojen kilometrien ajoa kodin ja Oulun yliopistollisen sairaalan välillä. Reissu Ouluun on sovittava lyhyellä aikataululla seuraavalle päivälle, kun ovulaatiotesti niin sanoo.
Jos ajan saa aamukahdeksaan, on kotoa lähdettävä jo neljältä. Tätä ennen on sovittava hoitaja eläimille ja tuuraaja Suville. Lisäksi voi vain toivoa, että Valtteri saisi olla poissa töistä päivän ajan.
Itse operaatio sairaalassa kestää korkeintaan viisi minuuttia.
– Jos asuisimme Oulussa, homma hoituisi lounastauolla. Entä jos asuisimmekin Ivalossa, kuinka vaikea sieltä olisi päästä hoitoihin?
Oulun yliopistollisen sairaalan hedelmöityshoidoissa kävijöistä noin joka kuudes on Lapista. Jonotilanne on muun maan kaltainen eli kolmesta kuuteen kuukautta.
Kriisi sesongin keskellä
Pari pääsi Ouluun keinohedelmöitykseen ensimmäistä kertaa viime kesänä. Kolmas kerta onnistui, ja Suvi tuli raskaaksi marraskuussa.
– Kahden vuoden yritysten ja rahanmenon jälkeen testi oli vihdoin positiivinen. Myös ahdistus ja pelko olivat mukana heti, hän kertoo.
Iloa ehti kestää pari viikkoa, jonka aikana Männiköt tekivät jo suunnitelmia kesävauvan varalle.
Kipu yllätti liikenneruuhkassa Nelostiellä, verenvuoto seurasi pian perässä.
– Koska raskaus oli vasta alussa, ei päivystyksessä voitu todentaa keskenmenoa. Lääkäri suositteli särkylääkettä, Suvi sanoo.
Hän kävi verikokeissa kymmenen kertaa, kunnes joulukuun puolivälissä ultrassa todettiin kohdunulkoinen keskenmeno.
Verenvuoto kesti 50 päivää kiireisimmän joulusesongin läpi, kunnes keskenmeno päättyi tammikuun lopussa.
– Rovaniemellä synnyttäminen on ilmaista, paitsi jos synnytät kuolleen lapsen. Siinä tapauksessa saat satojen eurojen laskun.
Kela korvaa vain yksityisen terveydenhuollon hoitoja. Maksettavaa onnistuneesta, mutta keskenmenoon päättyneestä keinohedelmöityksestä kertyi hoidoista, lääkkeistä, matkoista ja menetetyistä palkoista reilun parin tonnin verran.
Julkisella puolella voi saada korkeintaan kolme koeputkihedelmöityksen hoitokierrosta. Männiköillä olisi seuraavana vuorossa niistä ensimmäinen.
– En vain tiedä, onko meillä enää varaa kulkea Oulussa useita kertoja kuukaudessa, ottaa palkattomia vapaapäiviä ja maksaa lääkkeetkin, Suvi Männikkö sanoo.
Juttuun on haastateltu myös Lapin keskussairaalan naistentautien ja synnytysten ylilääkäriä Katja Hämeenojaa ja OYS:in lisääntymislääketieteen osastonylilääkäriä Maarit Niinimäkeä. Lähteenä on lisäksi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.
Muokkaus 23.2.2026 klo 8.19: Juttuun on täsmennetty, että julkisella puolella voi saada korkeintaan kolme koeputkihedelmöityksen hoitokierrosta. Aiemmin mainittu vain kolme hedelmöitystä.