Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.

Naisleijonien asema jääkiekkokartalla on kiistatta heikentynyt. Tammikuussa pelatut alle 18-vuotiaiden MM-kisat kertoivat paljon tyttökiekon tilasta juuri nyt. Tyttöleijonat hävisi kaikki kolme alkusarjan otteluaan maalierolla 3–28, minkä jälkeen se hävisi puolivälierän Kanadalle lukemin 0–12.

Tämä taas suisti joukkueen putoamiskarsintaan, missä se taipui Unkarille 5–7. Näin ollen tyttöleijonat putosivat toiseksi korkeimmalle tasolle 1-divisioonaan.

Samaan aikaan Milanossa: kahden sekavan ja huonon ottelun jälkeen Naisleijonien pistesarake näyttää nollaa, kuten näyttää myös tehtyjen maalien sarake. Maaliero kirjataan 0–7.

Naisleijonilla tuntuu olevan alati vaikeampaa pysyä kovassa kansainvälisessä vauhdissa mukana. Luistelu, kamppailupelaaminen, taitotaso ja niin edelleen – vaikeaa on monella eri osa-alueella, vaikka kiintiöpronsseja on kaappiin toisinaan vielä kilahdellutkin.

– Olen huolissani, Ylen jääkiekkoasiantuntija, Sveitsissä kiekkoileva huippumaalivahti Eveliina Mäkinen aloittaa.

– Nyt pitäisi viimeistään herätä, toinen asiantuntija, kolminkertainen olympiamitalisti Minttu Tuominen komppaa.

Mistä syöksykierre sitten johtuu?

Kotimaan sarjat huonossa hapessa

Ensimmäiseksi ongelmaksi asiantuntijat nostavat kotimaisten sarjojen heikon tason sekä harrastajamäärien vähyyden. Esimeriksi alle 18-vuotiaiden ikäluokassa harrastajamäärät ovat parinsadan luokkaa. Joka kymmenes ikäluokan pelaaja siis pääsee mukaan MM-turnaukseen.

Pojissa pelaajamäärät samassa ikäluokassa ovat yli kymmenkertaiset.

– Pelaajapolku puuttuu. Tytöistä parhaat pelaavat usein poikien kanssa, ja toivottavasti pääsevät kilpailemaan kunnolla. Kuitenkin suurin osa tytöistä pelaa toisiaan vastaan eikä pääse koskaan pelaamaan ikäluokkien parhaiden kanssa, Tuominen sanoo.

Sveitsin alle 16-vuotiaiden maajoukkueen maalivahtivalmentajana toimiva Mäkinen puhuu tyttöjoukkueiden puolesta. Hän muistuttaa, että kaikki tytöt eivät halua pelata poikien kanssa.

– Minttu ei halunnut, mutta minä rakastin sitä. Sen pitäisi olla enemmän tyttöjen juttu, jos massaa halutaan lisää. Zugissa on perustettu naisten ja tyttöjen joukkueet ja sillä tavalla saatu tyttökiekkoon paljon lisää porukkaa. Se on eri juttu, kun mennään tyttöjen kanssa pelaamaan, Mäkinen kertoo.

– Tytöillä ei ole pelaajapolkua, mitä pitkin mennä, Mäkinen jatkaa.

Osa tytöistä siirtyykin Suomessa todella nuorina, jopa 15 vuoden iässä suoraan pääsarjaan eli Auroraliigaan. Alle 18-vuotiailla ei sarjaa ole ollenkaan ja alle 16-vuotiaissa sarjaa pelataan turnausmuotoisesti. Tuomisen arvion mukaan Mestikseen saataisiin parempia pelaajia, jos Auroraliigassa olisi vähemmän joukkueita.

– Ehkä silloin nuorempien ei tarvitsisi hypätä suoraan naisten joukkueeseen. Alle 16- ja 18-vuotiaissa olisi hyvä olla sarjat. Tytöille pitäisi saada selkeä porras, mitä kautta nousta ylös, Tuominen vaatii.

Lopputulemana on ollut heikkotasoinen ja epätasapainoinen naisten pääsarja, jota pyöritetään pitkälti vapaaehtoispohjalta ja kengännauhabudjeteilla. Sarjan hännillä esimerkkinä RoKi on hävinnyt kuluvalla kaudella otteluita muun muassa lukemin 0–16, 2–18, 2–19 ja 0–12.

HPK:n maajoukkuemaalivahti Anni Keisala kutsui aiemmin kauden aikana Ylen haastattelussa nuorta RoKia tyttö-, ei naisjoukkueeksi. Kotimainen pääsarja ei liene paras vaihtoehto nuorelle kehittyvälle pelaajalle juuri nyt.

– En tiedä, mikä jääkiekkoliiton ajatus on, mutta särähtää korvaan, kun puhutaan pelien siirtämisestä areenoille. Ei näin. Tuote pitää ensin saada kuntoon, Tuominen paaluttaa.

Aamujäiltä iltapäiväkerhoon

Niin se raha.

Ilman suurempia resursseja suomalaisen huippunaiskiekon tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta. Kun pelaajille ei pystytä maksamaan, urheilijan arjesta tulee hankalaa. Kiekko-Espoon fysiikkavalmentajana toimiva Tuominen avaa naisten liigapelaajan arkea.

– Jotkut elävät iltapäiväkerhon palkalla päästäkseen aamujäille. Aamujäiltä suoraan töihin ja töistä melkein suoraan iltaharjoituksiin. Tätä jatkuu päivästä toiseen, kunnes tulee viikonloppu. Silloin ei ole töitä, mutta on pelit. Nolla vapaapäivää 45 viikkoa vuodesta. Miten voi saada treenistä irti kaiken, jos on koko ajan puolella liekillä?

Rahan puute aiheuttaa myös, ettei Auroraliigaan tahdo saada hyviä pelaajia.

– Ajatellaan, että yliopistosta valmistunut amerikkalaispelaaja ei pääse PWHL:ään. Euroopassa on sarjoja Ruotsissa, Sveitsissä ja Suomessa. Sveitsistä saa palkkaa, Ruotsista saa palkkaa, Ruotsin kakkostasolta saa palkkaa, Itävallastakin saa palkkaa. Suomesta saat laskun pelaamisesta. Valitseeko tällainen pelaaja Suomen? Tuominen kysyy.

Paljon naisjääkiekon parissa kokenut asiantuntijakaksikko toivoisi miesten liigaseurojen ojentavan kätensä naisten joukkueille. Tässä asiassa suomalaiset tulevat kilpailijamaiden perässä. Mäkisen mukaan liigaseurat voisivat markkinoida naisten joukkueita yhdessä miesten kanssa.

– Se ei tarkoita kitisemistä, että miehet laittakaa rahaa tiskiin. Markkinointi voisi olla sen suuntaista, että tässä ollaan yhdessä, Mäkinen sanoo.

Mäkinen tuo esimerkin Sveitsistä.

– Zugissa tehtiin päätös, että naisten joukkue on osa miesten projektia ja seuran arvoja. Sama toimisto, joka tekee miesten markkinoinnin, lähtee yrityksiin kysymään, että haluatteko olla tässä mukana. Yritys, joka laittaa miehille sata tonnia, ei helposti kieltäydy kymppitonnin antamisesta naisille. Zugissa tämä on se juttu.

– Eikä tämän tarvitse olla hyväntekeväisyyttä, naisilla on oma vastuunsa, mutta siellä tehdään jo nyt vapaaehtoispohjalta tuota hommaa, Tuominen jatkaa.

Töitä riittää

Naisleijonat on operoinut toistaiseksi arvokisoissa tutulla tasolla, sillä se on voittanut pronssia niin kaksissa edellisissä MM-kisoissa kuin kaksissa edellisissä olympialaisissakin. Lajiväki tuntuu silti olevan aidosti huolissaan, sillä takaa ollaan tulossa vauhdilla ohi.

Ylen asiantuntijakaksikko linjaa kolmen kohdan paketin, jonka kuntoon laittamalla käyrä saataisiin taas nousuun.

– Markkinointi kuntoon niin, että oltaisiin miesten kanssa yhdessä menossa eteenpäin. Toinen asia on talous. Se on saatava kuntoon ja näkymään pelaajien arjessa konkreettisesti. Kolmas asia on pelaajapolku. Nuorilla on oltava selkeät askeleet, joita pitkin edetä. Ei niin kuin nyt, että askeleet ovat rikkonaisia ja poukkoilevia, duo päättää.