Suomen maahanmuuttovirasto on hylännyt venezuelalaisen pariskunnan turvapaikkahakemuksen sillä perusteella, etteivät he ole merkittäviä poliittisia toimijoita ja että heidän aiempi osallistumisensa mielenosoituksiin ei enää aiheuta heille merkittävää uhkaa.

Deylin Anzola ja Luis Zapata kertovat Ylen englanninkielisen toimituksen Yle Newsin haastattelussa, että jos heidät palautetaan Venezuelaan, heitä voi uhata jopa 20 vuoden vankeustuomio. Venezuelassa on otettu viime vuosina käyttöön uusia lakeja, jotka ovat kiristäneet hallituksen valvontaa kansalaisyhteiskuntaa, poliittista oppositiota ja mediaa kohtaan.

Anzola ja Zapata lähtivät Venezuelasta Peruun vuonna 2018 kotimaansa poliittisen tilanteen ja protestoinnin tukahduttamisen vuoksi. Venezuelalaisten elämä Perussa on viime vuosina vaikeutunut talousongelmien, tiukan maahanmuuttopolitiikan ja venezuelalaisvastaisen mielialan vuoksi.

Vuonna 2025 he hakivat turvapaikkaa Suomesta.

– Etsimme paikkaa, jossa voisimme tuntea olomme turvalliseksi, Anzola kertoo.

– Halusimme elää maassa, jossa voisimme luottaa hallitukseen ja poliisiin. Näin emme voineet tehdä kotimaassamme.

Tammikuussa 2026 Migri kuitenkin hylkäsi heidän hakemuksensa. Nyt pariskuntaa uhkaa palautus Venezuelaan aikana, jolloin maassa vallitsee suuri poliittinen ja yhteiskunnallinen epävarmuus.

Onko Venezuela muuttunut?

Vaikka Yhdysvallat sieppasi Venezuelan entisen presidentin Nicolás Maduron tammikuun alussa ja kuljetti hänet New Yorkiin vastaamaan huumesyytteisiin, hänen hallintonsa on yhä vahvasti vallassa.

Maduro hallitsi Venezuelaa vuodesta 2015 lähtien, tukahdutti julkista oppositiota sekä hiljensi tai vangitsi kriitikoitaan. Hän jatkoi kolmannelle virkakaudelle vuonna 2024, vaikka kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan hävisi vaalit.

Yhdysvaltain erikoisjoukot pidättivät Maduron tammikuun alussa ja hänen seuraajakseen nimitettiin varapresidentti Delcy Rodriguez.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International totesi viime viikolla julkaistussa raportissaan, että todisteet Maduron hallinnon aikaisesta sortotoiminnasta, kuten mielivaltaisista pidätyksistä, katoamisista ja laittomista teloituksista, ovat hyvin dokumentoituja.

– Näistä rikoksista vastuussa oleva valtion koneisto on edelleen tukevasti paikallaan, nyt Yhdysvaltain viranomaisten tuella, toteaa Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard.

Tämä on omiaan aiheuttamaan hankaluuksia kaikille venezuelalaisille, jotka ovat koskaan uskaltaneet kritisoida hallintoa, johti sitä sitten Maduro tai Rodriguez.

– Pelkästään siksi, että puhumme näin vapaasti, meitä luultavasti jo nyt pidetään Venezuelan valtion vihollisina. Juuri tätä he eniten vihaavat: että ihmiset haluavat kertoa totuuden, Zapata sanoo.

Alla olevalla videolla Luis Zapata kertoo, miksi hän ja hänen tyttöystävänsä Deylin Anzola pelkäävät turvallisuutensa ja vapautensa puolesta, jos heidät karkotetaan Venezuelaan.

Hallitus iskee ”viharikoksiin”

Venezuelasta saatavien tietojen mukaan tavallisten venezuelalaisten elämässä juuri mikään ei ole muuttunut Maduron syrjäyttämisestä huolimatta.

Esimerkiksi Venezuelan hallituksen ilmoitus vapauttaa satoja poliittisia vankeja on saanut paljon julkisuutta, mutta kriitikoiden mielestä se on vain temppu Donald Trumpin miellyttämiseksi.

Oppositiojohtaja Juan Pablo Guanipan poika Ramón Guanipa varoitti BBC:n haastattelussa presidentti Trumpia ”olemaan menemättä lankaan” hallituksen temppuihin ja lisäsi, että jos Trump ”luulee kaiken olevan hyvin, niin näin ei ole”.

Daylin Anzola pelkää, mitä hänelle itselleen tapahtuu, jos hänet näissä oloissa palautetaan Venezuelaan.

– Osallistuin mielenosoituksiin vuonna 2017, koska vastustin hallitusta ja kaikkea sitä, mitä tapahtui, Anzola kertoo. Hän kertoo julkaisseensa myös ”meemejä ja muuta sellaista” Facebook- ja Instagram-tileillään vuoden 2024 kiistanalaisten vaalien jälkeen.

– Sen jälkeen hallitus sääti lain, jonka mukaan sellaisen sisällön jakaminen tarkoittaa, että olet hallitusta vastaan. He sanoivat, että se on viharikos, hän sanoo.

Rangaistukset tällaisista teoista voivat olla jopa 20 vuotta vankeutta, Anzola lisää.

Luis Zapata puolestaan huomauttaa, että poliittisten lausuntojen lisäksi jo pelkkä valittaminen välttämättömyystarvikkeiden puutteesta Venezuelassa voidaan valtion ankarien lakien mukaan katsoa maanpetokseksi.

Hän mainitsee esimerkkinä veden, joka tulee hänen äitinsä kotiin.

– Se on ruskeaa. Sillä ei voi laittaa ruokaa. Sillä ei voi siivota. Sillä ei voi pestä pyykkiä, hän sanoo.

Silti veden laadusta valittaminen voi nyt viedä vankilaan.

– On maanpetos valittaa. Miten se voi olla maanpetos?

– Mutta tämä on todellisuutta Venezuelassa. Ihmisten täytyy pitää suunsa kiinni, Zapata sanoo.

”Elämä siellä on mahdotonta”

Anzolan ja Zapatan huoli mahdollisista vaikeuksista Venezuelassa on perusteltu.

Ylen ulkomaantoimittaja Pertti Pesonen on seurannut Venezuelan tapahtumia laajasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi vuonna 2018 hän tuotti Venezuelan karuista elinoloista dokumentin, jonka Venezuelan hallitus sensuroi.

Pesosen mukaan viime vuosina juuri mikään ei ole Venezuelassa muuttunut.

– Noin yhdeksän miljoonaa venezuelalaista on jättänyt Venezuelan. Ja he lähtevät syystä. Useimmiten siksi, että elämä siellä on mahdotonta, hän sanoo.

Pesonen lisää, että Venezuelassa ihmisiä voidaan pidättää ja vangita tekaistuin perustein, koska maassa ei ole oikeusvaltiota.

Suomalainen diplomaatti Eija Rotinen on samaa mieltä Pesosen kanssa siitä, että Venezuelan tilanne on epävarma ja arvaamaton.

Rotinen on toiminut Suomen suurlähettiläänä Kolumbiassa vuoden 2025 lopusta lähtien, mutta hänen yrityksensä saada akkreditointi Venezuelan hallitukselta ovat kariutuneet vuoden 2024 vaalien kiistanalaisuuden vuoksi.

Hän ei ole päässyt vierailemaan Venezuelassa, mutta on kuullut Suomen konsulaateilta maan tilanteesta Maduron syrjäyttämisen jälkeen.

– Minulle on kerrottu, että kyseessä on totalitaarinen järjestelmä, joten kaikki ei riipu yhdestä henkilöstä, vaan koko koneistosta. Collectivot [hallituksen puolisotilaalliset ryhmät] ja armeija ovat mukana. Venezuelalaiset ovat varovaisia ilmaisemaan iloa Maduron lähdöstä, koska niin moni muu on yhä vallassa, hän sanoo.

Hänen mielestään Suomen tulisi odottaa ja katsoa, miten tilanne Venezuelassa kehittyy ennen kuin tehdään päätöksiä palautuksista.

– Minusta maa ei välttämättä ole turvallinen paluumaana, hän sanoo.

– Ehkä jonain päivänä, mutta tällä hetkellä uskallan sanoa, ettei mikään ole muuttunut kovin paljon.

Pesonen puolestaan lisää, ettei suosittelisi Venezuelan kansalaisen palauttamista maahan tuntemansa oikeusjärjestelmän ja sen hallintoyhteyksien vuoksi.

– Mielestäni sääntö on, että maan pitää olla turvallinen, jotta joku voidaan palauttaa, eikä Venezuelaa voi pitää sataprosenttisen varmasti turvallisena, hän sanoo.

Venezuelan turvallisuustilanne ”ei niin vakava”

Tästä huolimatta juuri näin Migri aikoo toimia. Migrin Anzolalle ja Zapatalle antamassa päätöksessä, jonka Yle on nähnyt, todetaan, että pariskunta pelkää joutuvansa vankilaan hallituksen vastaisten toimien vuoksi, jos palaa Venezuelaan.

Asiakirjassa myös todetaan, että pariskunta on antanut johdonmukaisia ja rehellisiä kertomuksia osallistumisestaan tapahtumiin ja pelosta seurauksista.

Siitä huolimatta heidän turvapaikkahakemuksensa hylättiin.

– Venezuelan yhteiskunnallinen, poliittinen ja humanitaarinen tilanne on vaikea, myöntää Migrin erityisasiantuntija Teija Savolainen sähköpostitse.

Hän kuitenkin lisää, että maassa ei ole käynnissä sotaa tai aseellista sisäistä konfliktia. Siksi jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti.

– Venezuelan turvallisuustilannetta ei katsota niin vakavaksi, että palaajat olisivat todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, Savolainen kirjoittaa.

Hän myös paljastaa, ettei Migrillä ole maakohtaisia ohjeita venezuelalaisten kansalaisten hakemusten käsittelyyn, vaan se käyttää omia oikeusohjeitaan päätöksenteossa.

– Yritämme saada heidät ymmärtämään, ettei kukaan ole oikeasti turvassa Venezuelassa, Zapata sanoo.

Migri on päättänyt Anzolan ja Zapatan turvapaikkahakemuksen siitä huolimatta, että venezuelalaiset on lisätty Suomen vuoden 2026 kiintiöpakolaislistalle, jolla pyritään suojelemaan erityisen haavoittuvia ryhmiä.

Lista määrittelee, että Suomi tarjoaa 50 turvapaikkapaikkaa Venezuelan kansalaisille, jotka ovat asuneet Perussa, kuten Anzola ja Zapata ennen turvapaikkahakemusta Suomessa.

Suomi myös kehotti kansalaisiaan joulukuussa välttämään kaikkea matkustamista Venezuelaan maan heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi.

Epävarma tulevaisuus

Deylin Anzola ja Luis Zapata ovat valittaneet Migrin päätöksestä ja elävät nyt toivossa, että suomalaiset viranomaiset muuttavat mielensä.

Toistaiseksi he yrittävät sopeutua Suomeen opettelemalla suomea ja tutustumalla suomalaiseen kulttuuriin.

– Yritämme opetella suomea mahdollisimman paljon, koska haluamme löytää töitä ja tiedämme, että suomen kielen osaaminen on todella tärkeää, Anzola sanoo.

Alla olevalla videolla Deylin Anzola ja Luis Zapata kertovat, miltä tuntui, kun Migri hylkäsi heidän turvapaikkahakemuksensa.

Koko ajan heitä kuitenkin varjostaa pelko siitä, että heidät karkotetaan takaisin Venezuelaan. He suhtautuvat epäillen hallinnon väitteisiin, että elämä Venezuelassa olisi muuttumassa.

– Nämä ihmiset ovat valehdelleet meille koko elämämme, Zapata sanoo.

Korjaus 13.2.2026 klo 11:06: Jutussa luki aiemmin, että Donald Trump nimitti varapresidentti Delcy Rodriguezin Maduron seuraajaksi. Korjattu juttuun tieto, että Rodriguez nimitettiin presidentiksi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot pidättivät Maduron.