Koronan jälkeinen kulutusralli ja Venäjän hyökkäyksestä seurannut energiakriisi aiheuttivat rajun inflaation, joka nitistettiin lopulta nostamalla roimasti korkoja.
Tuo korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan.
Samalla se antaa osaselitystä sille, miksi kuluttajat ovat yhä niin varovaisia hankinnoissaan, että yrityksiä kaatuu konkurssiin ja talouskasvu mataa.
– Jos isolla osalla ihmisistä ostovoima heikkenee tai elpyy erittäin hitaasti, niin silloin heillä ei ole varaa kuluttaa, sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tämä selviää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaamasta ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren toteuttamasta Esimerkkitalouksien ostovoimakatsauksesta.
Esimerkkitaloudet - tai hahmot ovat yksinasuva leski (siivooja), yksinhuoltaja (lähihoitaja), opiskelija ja työntekijäperhe (konduktööri ja koulunkäyntiavustaja).
– Ostovoiman kehitystä selittää aineistossa ennen kaikkea työmarkkina-asema ja ansiotaso. Kokoaikaista työtä tekevien ostovoima palautuu, mutta muilla ryhmillä kriisiä edeltävää tasoa ei saavuteta, sanoo Nyyssölä.
Ostovoiman kehitys on silti maltillista myös niillä kotitalouksilla, joilla se kasvaa.
Esimerkiksi työelämässä olevan lesken ostovoima kasvaa keskimäärin noin yhden prosentin vuodesta 2021 vuoteen 2027.
Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan ostovoima kasvaa keskimäärin noin 0,7 prosenttia vuodessa, eli kotitalous pystyy juuri ja juuri ylläpitämään ostovoimansa.
Hallituksen tukiratkaisuilla iso merkitys pienituloisen ostovoimaan
Asuntovelkaisen työntekijäperheen, jossa toinen saa osa-aikatyöttömän soviteltua päivärahaa, käytettävissä olevia tuloja nitisti ensin etenkin korkojen nousu.
Myöhemmin tuloihin vaikutti ansiosidonnaisen leikkaus ja ansiotulovähennyksen lakkautus. Työtulovähennyksen uudistus ja palkkatulojen kasvu eivät ole kuitenkaan riittäneet menetyksiä paikkaamaan.
Opiskelijan taloudellinen tilanne on puolestaan vaihdellut pääosin politiikkamuutosten seurauksena.
Vuosina 2022–2024 opintotuen tulorajoja korotettiin, ja opintotuen määrään tehtiin pienet indeksikorotukset. Ostovoima ei kuitenkaan vahvistunut samassa suhteessa ripeän inflaation vuoksi. Lisäksi vuonna 2024 tehdyt leikkaukset yleiseen asumistukeen heikensivät merkittävästi opiskelijan toimeentuloa.
Elokuussa 2025 toteutettu siirtymä opintotuen asumislisään hidasti ostovoiman heikkenemistä, mutta ei kompensoinut aiempia menetyksiä.
– Kevyt myönteinen kehitys koskee vain osaa kotitalouksista ja silloinkin hyvin maltillisena. Matalatuloisilla sosiaaliturvaan tehdyt heikennykset syövät inflaation hidastumisesta ja palkankorotuksista saatavat hyödyt, Nyyssölä toteaa.
Nyyssölä kritisoi hallituksen toimia, joissa ostovoima paranee etenkin suurituloisilla.
– Suurituloisten ostovoiman parantamisesta rahaa menee enemmän säästöön kuin pieni- ja keskituloisilla.
Hän katsookin, että jos ostovoima kohenisi nykyistä laajemmin, sillä voisi olla taloutta virkistävä vaikutus.
– Eihän tätä taloutta saada pyörimään yhtään mihinkään, jos ei ihmisillä ole rahaa, mitä kuluttaa, hän toteaa.
Lisätty 12.2. klo 17.56 linkki alkuperäiseen tutkimukseen.