Kuvittele pahin mahdollinen tilanne.

Esimerkiksi terrori-isku suureen kemiantehtaaseen, jonka johdosta ympäristöön leviää hyvin haitallinen kemikaalicoctail.

Tällaista sanotaan CBRN-suuronnettomuudeksi. Se tarkoittaa, että onnettomuudessa on mukana biologinen, kemiallinen, säteilyllinen tai ydinmateriaaliin liittyvä uhka.

Viranomaisia, kuten poliiseja, pelastajia ja ympäristöviranomaisia, on koulutettu näihin onnettomuuksiin tällä viikolla Lappeenrannassa.

– Suomi hallinnoi kahta valmiusvarastoa. Nyt koulutamme viranomaisia käyttämään niistä löytyviä laitteita, kertoo suunnittelija Kristian Järvenpää Pelastusopistolta.

Suomen valmiusvarastojen tarkkoja sijainteja ei kerrota julkisuuteen, mutta ne ovat hajautetusti eri puolella maata. Ne on rahoittanut Euroopan unioni ja ne on tarkoitettu koko Euroopan käyttöön.

– Jos EU–komissio päättää aktivoida Suomessa olevan valmiusvaraston, Suomi pystyy sekä lähettämään tarvikkeita että tarjoamaan asiantuntija-apua, Järvenpää sanoo.

Asiantuntijoiden on tarkoitus kouluttaa paikallisviranomaisia käyttämään laitteita. He eivät siis itse osallistu toimintaan.

– Mikäli Suomessa sattuisi vakava onnettomuus, valmiusvarastojen tarvikkeet olisivat samalla lailla Suomen käytettävissä. Niiden käyttöön tarvitaan EU:n hyväksyntä, Järvenpää kertoo.

Puvun käyttö vaatii kuntoa

Lauritsalan paloasemalla Lappeenrannassa pelastajat harjoittelevat tilannetta, jossa epämääräisestä kotilaboratoriosta on päässyt karkaamaan mystistä ainetta. Ympärillä on myrkytyksestä oireilevia ihmisiä.

– Käytössä on roiskeilta suojaava puku lisävarusteineen. Se suodattaa myrkylliset kaasut, kertoo CBRN-asiantuntija Karoliina Myller.

Myller on yksi 66 asiantuntijasta, jotka on koulutettu osana rescEU-hanketta. Hän taas kouluttaa paikallisia viranomaisia tarvikkeiden ja laitteistojen käyttöön.

– Fyysisestä kunnosta riippuu, kauanko jaksaa hengittää suojapuvussa. Itse olen työskennellyt siinä kaksi tuntia, Myller sanoo.

Suunnittelija Kristian Järvenpää kertoo, milloin valmisvarastoja voidaan tarvita ja mitä kaikkea sieltä löytyy:

Mittareita, suojia ja lääkkeitä

Lauritsalan paloasemalle tuodusta CBRN-kontista löytyy samoja asioita kuin valmiusvarastoistakin.

Valmiusvarastossa on muun muassa suojavarusteita, kemikaalimittareita, lääkkeitä ja potilaskuljetuskapseleita tartuntavaarallisten ihmisten kuljettamiseen turvallisesti.

– Laitteistoa on aina kumisaappaista erilaisiin säteilymittareihin saakka. On esimerkiksi säteilymittariportteja, joiden läpi ihmiset voivat kävellä tai ajaa autolla, Järvenpää kertoo.

Ruokamonitori taas on erityinen säteilymittari, jonka sisään voidaan laittaa ruokaa tai nestettä. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkistaa, että talousvesi on juotavaksi kelpaavaa.

Tuhat koulutettua viranomaista

Viime viikolla vastaavaa koulutusta järjestettiin Kotkassa. Siihen osallistui satakunta viranomaista ja sotealan työntekijää.

Koulutukset alkoivat viime vuoden puolella ja jatkuvat ainakin tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on kouluttaa tuhatkunta viranomaista laitteistojen käyttöön eri puolilla Suomea.

– Suomen valmiusvarasto on budjetiltaan poikkeuksellisen suuri. Vastaavia CBRN-varastoja on muuallakin Euroopassa, mutta ei naapurimaissa, Järvenpää kertoo.

Pelastusopiston koulutuskiertue on osa rescEU-hanketta, jonka arvo on 305 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on parantaa EU:n ja Suomen varautumista.