Vadelman ympärivuotisesta viljelystä on saatu lupaavia tuloksia. Kaarinassa on kypsynyt vadelmasato kasvihuoneessa keskellä talvea, ja kasvustoissa notkuu mansikan kokoisia vattuja helmikuussa.
Kyseessä on merkittävä saavutus, koska vadelman ympärivuotinen viljely kasvihuoneessa ei ole pohjoisessa aiemmin onnistunut.
– Mitä pohjoisemmaksi mennään ja mitä vähemmän luonnonvaloa on, sitä haastavammaksi viljely muuttuu, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntija, väitöskirjatutkija Tuomo Laine.
Menetelmää vadelman ympärivuotiseen viljelyyn on kehitetty Laineen johdolla Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikassa Kaarinassa.
Vadelma on vaativa kasvi
Aika ei ole vielä kypsä tarkan viljelymenetelmän paljastamiseen, koska asiaa käsittelevä Laineen tieteellinen artikkeli on vielä julkaisematta.
Laine kuitenkin kertoo, että vadelma on vaikea viljelykasvi niin kasvihuoneessa kuin ulkonakin. Se on herkkä muutoksille ja tarkka veden, valon ja ravinteiden tasapainosta.
Vadelman kasvatuksessa on pullonkauloja, kuten kasvuun lähtö ja raakilevaihe. Jos nämä vaiheet eivät onnistu, suuri osa sadosta menetetään.
– Toisaalta vadelma on myös hyvin palkitseva kasvi: kasvustosta näkee heti, kun asiat ovat kunnossa.
Tuoremarjojen kysyntä kasvaa
Luken mukaan tuoreiden marjojen kysyntä on kasvussa. Pimeimpään aikaan vadelmat joudutaan tuomaan Pohjolaan melko kaukaa eli Marokosta, Portugalista ja Espanjasta.
Tarjolla ei siis ole edes kasvihuoneviljelyn suurvallassa Hollannissa kasvanutta vadelmaa, koska ympärivuotinen viljely ei ole onnistunut sielläkään.
Ei siis ihme, että Piikkiössä tänä ja viime talvena onnistuneiden kokeilujen tulokset ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota.
– Hollannista on aika paljon viestitelty, Laine kertoo.
Milloin sitten kaupoissa on kaamosaikaankin saatavilla suomalaista vadelmaa?
– Väitöskirjassani esitellään yksi toimiva tapa viljellä vadelmaa ympärivuotisesti. Sitten kun ensimmäiset viljelijät kokeilevat ympärivuotista kasvatusta, eteneminen kaupalliseksi tuotteeksi voi olla hyvinkin nopeaa.