Ruoka-apua järjestävien toimintaa valvotaan vain, jos joku, esimerkiksi ruokajonossa ollut, huomaa ongelmia tai epäilee ruokamyrkytystä.

Jotain täytyy siis olla pielessä, jotta kunnan viranomainen voi tehdä tarkastuskäynnin.

Niin oli Etelä-Hämeessä, jossa tarkastuskäyntien tuloksena löydettiin muun muassa vanhentunutta ruokaa.

– Tarkastetuissa ruoka-apupaikoissa jaettiin viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita tuoreena, ja saatettiin jakaa myös lommoutuneita säilykkeitä. Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinnassa oli myös puutteita, sanoo ympäristöterveystarkastaja Maria Jussila.

Tällaisia ruokia syövä voi pahimmassa tapauksessa saada ruokamyrkytyksen.

Huonolaatuisia elintarvikkeita ei pidä jakaa

Tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on mennyt, on saatettu jakaa tuoreena, jotta ruokaa ei tarvitsisi heittää pois. Tällaisia elintarvikkeita saa jakaa vain, jos ne on pakastettu viimeistään viimeisenä käyttöpäivänä.

Taustalla on muun muassa ruokajonojen pidentyminen, epäilee Maria Jussila.

– Jos ajatellaan puhtaasti elintarviketurvallisuutta, niin näkisin, että huonolaatuisia elintarvikkeita ei pidä jakaa, vaikka ihmisten hätä on tietysti kova. Mutta heillä on samanlainen yhtäläinen oikeus turvalliseen ruokaan kuin kaikilla muillakin, Jussila sanoo.

Osa ruoka-aputoimijoista saa valvontaa ja neuvontaa. Aloitustarkastus tehdään, mikäli toimija kertoo käsittelevänsä helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Muussa tapauksessa tarkastuskäyntiä ei tehdä.

Ruokaviraston mukaan riskit ovat vähäisiä

Ruokavirasto toimitti Ylelle tietoa ruoka-avun valvonnasta sähköpostitse.

Viraston mukaan ruoka-apu on matalan riskin toimintaa, eikä tehdyissä alkutarkastuksissa ole ollut merkittäviä ongelmia.

Jos epäkohtia havaitaan, toiminta voidaan ottaa säännölliseen valvontaan. Toimintaa voidaan myös rajoittaa ja kieltää kokonaan.

Ruoka-apua jaetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kaikki eivät ole elintarvikealan ammattilaisia. He kaipaavat ohjausta ja neuvontaa, sanoo ympäristöterveystarkastaja Maria Jussila.

– Henkilökohtaisesti toivoisin, että ruoka-aputoimijat kuuluisivat säännölliseen valvontaan, koska ruoka-avussa jaetaan usein elintarvikkeita, jotka on käyttöikänsä loppupäässä. Ruoan laatu saattaa olla jo heikentynyt.

Jussila ei ole kuullut käytävän keskustelua siitä, että riskiluokitusta muutettaisiin tai että ruoka-aputoimijoita harkittaisiin siirrettäväksi säännöllisen valvonnan piiriin.

– Yhä suurempi osa ihmisiä on ruoka-avun piirissä. Näkisin, että ruoka-avun pitäisi siksikin kuulua säännölliseen valvontaan, Jussila sanoo.

Hygieniapassia ei aina vaadita

Lahtelainen yhdistys Operaatio Avoin Ovi toimii eräänlaisena tukkuna, eli se välittää ruoka-avustuksia lahjoittajilta.

Ruokatuotteet ja niiden päivämäärät tarkastetaan ja kylmätilojen lämpötilat mitataan joka aamu.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Teräsheimo kertoo, että osalla vapaaehtoisista on hygieniapassi. Sellainen vaaditaan kaikilta, jotka käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita.

Lahtelaisyhdistyksen hävikin osuus kaikesta ruokatavarasta on noin viisi prosenttia.

– Me suomalaiset olemme tottuneet tarkkoihin päiväyksiin. Esimerkiksi happamat maitotuotteet ovat nautittavissa ja syötävissä vielä monta päivää parasta ennen -päiväyksen jälkeen.

Elintarvikkeita voi jakaa vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos ne ovat aistinvaraisesti elintarvikkeeksi kelpaavia.

Suomen Punaisen Ristin hyvinvoinnin- ja terveyden yksikön päällikkö Kirsti Kuusterä kertoo, että ruoka-avun vapaaehtoisille pidetään peruskoulutus.

– Elintarvikkeiden turvallisuudesta ei missään nimessä tingitä, Kuusterä sanoo.

Harvinaisen tarkastuksen lopputulos

Ruoka-avun elintarviketurvallisuus nousi esiin, kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Heikki Hurstin sakkoihin elintarvikerikkomuksesta vuonna 2024.

Avunsaajille tarkoitettuja uunilenkkejä pakattiin väliaikaisesti huoneenlämmössä. Maksettavaa tuli 1 500 euroa.

Tuomio on harvinainen.

Harvinaisilta vaikuttavat myös Etelä-Hämeessä tehdyn kaltaiset valvontaprojektit. Ympäristöterveystarkastaja Maria Jussila ei ole kuullut, että sellaisia olisi muualla Suomessa tehty.

Etelä-Hämeen tarkastukset tehtiin viime kesänä pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta.

– Moneen paikkaan pelmahdettiin ennalta ilmoittamatta. Ruoka-aputoimijat ottivat vierailumme yllättävän hyvin siihen nähden, että tulimme kiireisimmällä hetkellä, eli kun ruokajako oli alkamassa, Jussila sanoo.

Lopputulema Etelä-Hämeessä oli kuitenkin kohtalaisen hyvä.

Mitä tarkastaja ajattelee siitä, että ruoka-avun valvonta on ainakin osin avunsaajilla?

– Se kuulostaa karulta. Olisin itse ennalta ehkäisevän valvonnan kannalla.